Mitä enemmän universaaleihin meitä kaikkia koskettaviin lakeihin tutustuu, sitä vaikeammaksi muuntuu vastaaminen ennen niin helppoihin “kyllä” tai “ei” -kysymyksiin. Joskus oli vielä kovin helppoa muodostaa asiasta kuin asiasta mielipide puolesta tai vastaan, mutta nyt mustavalkoisen maailman tilalle onkin tullut lukematon määrä harmaan sävyjä. Ainakin itse olen huomannut yhä useammin aloittavani kommentoinnin lähes mistä tahansa aiheesta pohtimalla “se riippuu…”.
Jokin aika sitten minulta kysyttiin mielipidettä siitä kuinka suotavaa lihansyöminen on ja onko turkistarhaus sopivaa. Kysyjä halusi selkeästi kyllä tai ei -vastausta ja selkeästi vielä odotti että molempiin kommentti olisi ollut kielteinen. Käytetäänpä näitä kysymyksiä tämän artikkelin esimerkkeinä.
Tyypillisestihän näillä kysymyksillä pyritään saamaan lihansyöjille ja turkisten omistajille huonoa omaatuntoa. Kyllähän kaikkien pitäisi tietää kuinka ikävästi eläimiä kohdellaan ja miten eläimet kärsivät kasvatuksen aikana ja vieläpä joutuvat kohtaamaan julman kuoleman. Mutta tietävätkö todellakin kaikki? Tiedätkö sinä? Entä mistä voit tietää varmasti kuinka asia on ja voiko käsityksen yleistää? Entäpä jos joissakin paikoissa eläimiä kohdellaankin erityisen hyvin?
Näissä artikkeleissa toistetaan jatkuvasti, että kaikki fyysisessä maailmassa näkyvät asiat ovat energiaa. Ajatukset ja tietoisuus puolestaan muovailevat energiaa erilaisiin muotoihin. Alkuperäinen ajatus kulkeutuukin yllättävän kauas. Olet ehkä joskus huomannut ravintolassa, että pöydässäsi on outo tunnelma jota ei ollut ravintolaan saapuessa. Saatat tuntea selvästi mitä samassa pöydässä on tapahtunut hetkeä aikaisemmin ja aistia onko tunnelma ollut läheinen ja lämmin tai vastaavasti kireä ja negatiivinen. Samoin ruuasta tai leivoksista voit tunnistaa, onko ne tehty rakkaudella ja onko tekijä halunnut levittää ympärilleen kaikenlaista hyvää – vai onko kyseessä ollut rutiinimainen pakkosuoritus. Energia ei ikinä häviä. Se ainoastaan muuttaa muotoaan sen mukaan millaiset ajatukset ja tietoisuus siihen vaikuttaa.
Tässä maailmassa kaikella on tarkoituksensa. Vaikka se voi välillä tuntua epäuskottavalta, siltikin jokaisella asialla on merkitystä ja kaikkea tarvitaan. Siksi mitään ei tulisi pitää vain itsestäänselvyytenä tai vähäpätöisenä. Luomiskertomuksessakin kerrotaan, että maailma luokitellaan kivi-, kasvi- ja eläinkuntaan ja ihmiseen. Kaikki näistä koostuvat täsmälleen samoista palikoista, ja tiede käyttää näistä palikoista atomi-nimeä. Ajattelu ja tietoisuus määrittelevät sen millaisia yhdistelmiä näistä palikoista milloinkin muodostuu. Toisinaan niistä seuraa todella hienoja ja upeita asioita ja toisinaan hyvinkin negatiivisia ikäviä mörköjä.
Tässä kokonaisuudessa ihminen on ainutlaatuisessa asemassa. Ainoastaan ihmisellä on vapaa tahto tehdä valintoja. Eläimet ja kasvit noudattavat vain niihin tiukasti ohjelmoitua tehtävää eivätkä ne kykene arvioimaan onko jokin oikein tai väärin. Ne vain kasvavat, lisääntyvät, pyrkivät selviytymään ja toteuttavat tehtäväänsä mahdollisimman täysimääräisesti. Tietoinen ajattelu ja valintojen tekeminen on ihmisen velvollisuus. Eikä tämä velvollisuus koske pelkästään ihmistä itseään, vaan myös kaikkia niitä luomakunnan osia jotka eivät siihen itse pysty. Meillä jokaisella on siis melkoinen vastuu!
Vapaan tahdon perimmäinen tarkoitus onkin tehdä koko ajan entistäkin parempia valintoja aikaisempien opetusten ja kokemusten perusteella. Näiden valintojen aikana koko maailmasta on tarkoitus muokata entistäkin parempi paikka meille kaikille. Tämä kokonaisuus pitää ihmisen lisäksi sisällään myös edellä mainitut muut luomakunnat.
Eläimet ja kasvit on luotu auttamaan ihmistä kasvuprosessissa. Siksi meidän ei tulisi arkailla niiden tarjoaman avun hyödyntämistä. Mutta tässä kohti meillä on mahdollisuus tehdä suuri määrä valintoja ja vaikuttaa siihen saammeko todella apua kasvuumme vai ei. Lisäksi on jatkuvasti myös muistettava ihmisen vastuu muun luomakunnan positiivisesta kehittymisestä.
Mietipä hetki millaisia seurauksia huonoissa oloissa kasvatetuista eläimistä voikaan seurata. Jos eläintä ei kunnioiteta ja kohdella hyvin eikä se pääse toteuttamaan itseään, eläin tulee todennäköisesti täyteen hyvin monenlaista negatiivista energiaa. Tämän jälkeen eläin ehkä teurastetaan julmasti, liha käsitellään tunteettomasti ja koneellisesti jossakin tehtaassa, ja lopuksi kauppias pyrkii vielä myymään tuotteen mahdollisimman suurella katteella saadakseen itselleen maksimaalisen hyödyn ilman että asiakkaaseen tarvitsee panostaa paljoakaan. Tällaisessa ketjussa jokaisessa vaiheessa kasataan lisää negatiivista ja itsekästä energiaa jo ikävään pakettiin. Alkuperäisestä positiivisesta ja todella syvällisellä tasolla ravitsevasta energiasta tuskin on jäljellä ripaustakaan. Mitä luulet, haluaisitko pistää tällaisen lihapalan suuhusi ja saada kaiken negatiivisen energian itsellesi?
Kuvitellaanpa rinnalle vaihtoehtoinen tapaus, jossa eläintä kohdellaan hyvin ja suurella kunnioituksella koko sen elämän ajan. Tämän lisäksi eläimelle tarjotaan vielä kivuton kuolema. Mm. Zohar ilmaisee asian niin, että kun eläin tapetaan oikealla tavalla, se tuntee ainoastaan “lämpimän henkäyksen kasvoillaan”. Lisäksi tapahtumaan toki liittyy yksinkertaisia meditointeja, joilla eläimen energia päästetään kohoamaan aivan uusille tasoille ilman negatiivisuuksia. Eläimen koko elämän tarkoitus oli ihmisen auttaminen ja näin eläin voi jatkaa auttamista vielä tämänkin vaiheen jälkeen. Lihasta voi valmistaa maukkaan aterian ja turkista ehkäpä jonkin vaatekappaleen tai somisteen. Tällä tavalla eläin itse asiassa jatkaa edelleenkin tehtäväänsä. Voidaan jopa miettiä että kuoliko eläin edes tässä vaihtoehdossa lainkaan? Atomit järjestettiin hieman uudella tavalla ja niistä rakentui eläimen sijasta jotakin muuta positiivista ja elämää eteenpäin vievää. Energia ei kuitenkaan hävinnyt minnekään ja voit vaikkapa kääriytyä lämpimään turkkiin joka suorastaan säteilee kaikenlaista hyvää ympärilleen. Lisäksi voidaan pohtia sitäkin, olisiko eläimen tehtävä jäänyt hieman puolitiehen ilman näitä viimeisiä vaiheita?
Huomaatko näiden vaihtoehtojen näennäisesti pienen mutta perustavaa laatua olevan eron? Ulkopuolisen silminhän molemmat tapaukset saattavat näyttää samoilta. Molemmissa kasvatetaan eläimiä ja tämän jälkeen ne jalostetaan ruuaksi tai muiksi hyödykkeiksi ja myydään asiakkaille. Lopputulokset poikkeavat kuitenkin toisistaan kuten yö ja päivä.
Tämä onkin yksi suurimmista tämän maailman rajoitteista. On hyvin vaikeaa heti nähdä mitä henkilöt ovat ajatelleet silloin kun he ovat tehneet jotakin. Yleensä seuraukset ilmenevät vasta pitkällä viiveellä. Myöskään mikään luokittelu tai standardi ei auta tässä asiassa. Jos vaikkapa ruokapaketin kyljessä kerrotaan sen olevan luomua, saattaa tämän tapahtumaketjun tietyt osa-alueet olla kunnossa, mutta mistäpä voisit tietää millaista energiaa tuotteeseen on lopulta varastoitunut.
Tämän vuoksi usein on hankalaa jos ei jopa mahdotontakin esittää ehdottomia mielipiteitä minkään asioiden puolesta tai vastaan. Lopputulokseen johtanutta tapahtumaketjua voi hyvin harvoin tuntea riittävän hyvin.
Tuoteselosteiden ja brändien tutkimisen sijasta usein ainoa todella toimiva tapa onkin tunnustella tuotteita muilla aisteilla. Se miltä jokin näyttää päällepäin tai kuinka mielelläsi pitäisit jotakin päälläsi tai esillä kodissasi tulisi aina olla toissijaista sille millainen mielikuva tuotteesta tulee. Jos se säteilee ikäviä ja kylmiä tunteita, et voi ikinä olla parhaimmillasi kyseisen negatiivisen asian kanssa. Samoin jos vaatekaapistasi tai muualta kotoasi löytyy jo nyt tällaisia epämiellyttävältä tuntuvia esineitä, kannattaa vakavasti pohtia miten voisit hankkiutua niistä eroon.
Minkä tahansa asian voi aina tehdä vähintään kahdella eri tavalla. Voit valita teetkö jotakin pakon tai rutiinin vuoksi, vai haluatko välittää eteenpäin hyvinvointia, rakkautta ja muita positiivisuutta edistäviä ajatuksia ja tunteita. Energia ei ikinä häviä, se voi vain muuttaa muotoaan. Teot voivat olla pieniä tai suuria, mutta ne kaikki välittävät aina jonkinlaista energiaa eteenpäin. Jokainen teko antaakin mahdollisuuden positiiviseen muutokseen.