Viime aikoina kaikenlainen kaaos ja sekasorto on jatkuvasti yleistynyt. Taloudet ovat kriisissä, terrori-iskuja tapahtuu ympäri maailmaa ja monenlaisesta hädästä ja onnettomuuksista uutisoidaan lähes päivittäin. Saattaa äkkiseltään kuulostaa siltä että maailma on menossa todella ikävään suuntaan. Mutta onkohan asia välttämättä niin?

Näissä artikkeleissa usein toistetaan mallia, jossa vastakkaisten voimien on aina oltava tasapainossa. Tämän jälkeen voimme vapaalla tahdolla valita kumpaanko näistä voimista keskitymme. Mitäpä hyötyä vapaasta tahdosta olisikaan jos meillä ei olisi vaihtoehtoja joista valita. Aina kun eteemme ilmestyy jokin ikävältä ja pimeältä näyttävä tilanne, on siinä väistämättä myös kätkettynä jotakin hienoa ja paljon valoa. Usein vain helposti keskitymme liikaa epämiellyttävältä näyttävään ulkokuoreen ja tilanteen todellinen ydin jää paljastamatta. Tämän vuoksi universumi antaa meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia – niin kauan kunnes tarpeeksi suuri joukko meitä herää näkemään mistä on kyse.

Itse asiassa koko maailman rakenne perustuu siihen, että kaikki hyvä on aina oletuksena piilotettuna arveluttavan ja epämääräisen näköisiin paketteihin. Näiden pakettien avaaminen vaatii ymmärrystä, rohkeutta ja varmuutta. Muussa tapauksessa paketin kääreet varmasti riittävät vakuuttamaan siitä ettei sisältö voi olla arvokasta.

Käytetäänpä jälleen vertauskuvia ja esimerkkejä vanhoista kirjoituksista joissa tämä malli esitetään. Tämän päivän tiedehän vahvistaa sen, että maailma koostuu kymmenestä eri ulottuvuudesta. Tämän vuoksi myös luomiskertomuksessa maailma luodaan kymmenessä eri vaiheessa – yksi ulottuvuus kerrallaan. Englanninkielisestä tekstistä nämä kohdat on helppo tunnistaa “let there be” -tyylisistä ilmauksista, jotka toistuvat kymmenen kertaa. Suomenkielisessä käännöksessä nämä eivät kuitenkaan ole enää yhtä selkeitä ja ilmeisiä. Suomeksi käytetään mm. sanoja: tulkoon, kokoontukoot, kasvakoon ja loistakoon.

Kun kymmenen ulottuvuutta oli luotu, niiden todellinen luonne oli vielä piilossa. Ne olivat vain olemassa. Tämän vuoksi luku kymmenen esiintyy vielä kaksi kertaa Mooseksen kirjoissa. Tätä lukua ei todellakaan ole käytetty mihinkään muuhun kuin tekemään selväksi ulottuvuuksien rakenne ja luonne.

Monenlaisten vaiheiden jälkeen israelin kansa joutui käymään läpi Egyptin orjuuden (eli egon vallan) matkalla todellisten oikeiden asioiden etsimisessä. Orjuudesta eli kaikenlaisesta negatiivisuudesta ja itsekkäistä ominaisuuksista vapautumiseen liittyikin kymmenen vitsausta. Näitä olivat mm. sammakot, syöpäläiset, rakeet ja heinäsirkat. Tällä tavoin ulottuvuus kerrallaan rikottiin negatiiviset paketoinnit ja todelliset oikeat asiat pääsivät paljastumaan. Ja nämä vitsauksethan eivät olleet mitä tahansa ikäviä pikkujuttuja, vaan sellaisia jotka todella pysäyttivät normaalin elämisen täysin. Vain todella synkästä pimeydestä on mahdollista paljastaa suuri valo.

Kun vitsauksista oli selvitty, tämän jälkeen luku kymmenen esiintyy viimeisen kerran Siinain vuorella Mooseksen välittäessä kymmenen käskyä ja kuolemattomuuden koko kansalle. Tämä kuolemattomuuden ja kaiken mahdollisen viisauden sisältämä energia oli siis mahdollista paljastaa vasta siinä vaiheessa kun negatiiviset kuoret oli ensin rikottu kulkemalla monenlaisten vastoinkäymisten läpi.

Tämä sama malli pätee kaikkeen myös tämän päivän arjessa. Jos emme ymmärrä vapaaehtoisesti rikkoa negatiivisia kuoria, monenlaiset ikävät asiat tulevat auttamaan tässä prosessissa. Tällä hetkellä maailma kehittyy nopeaa tahtia ja muutoksia väistämättä tarvitaan. Mitä enemmän roikumme kiinni vanhoissa rajoituksissa ja ennakkoluuloissa, sitä enemmän tällaista universumin potkimista tarvitaan. Jos vastustamme muutoksia, heinäsirkoilla ja kaikenlaisella pimeydellä on edelleenkin tehtävänä potkia meitä liikkeelle.

Vaikka uutisoinnissa herkutellaan usein ikävillä asioilla ja onnettomuuksien uhreilla, on muistettava myös tapahtumien toinen puoli. Muutama päivä sitten Pariisin iskujen jälkeen varmasti jokainen joutui miettimään omaa suhtautumistaan erilaisiin väestöryhmiin, yhteisiin ja erottaviin piirteisiin, ja siihen mikä lopulta on tärkeää. Vaikka muutama henkilö joutui uhrautumaan, samaan aikaan heidän ansioistaan valtavat ihmisjoukot löysivät uudelleen toisensa ja pääsivät rakentamaan uutta maailmaa aivan erilaisten ajatusmallien pohjalta. Usein kaikenlaisten onnettomuuksien ja myllerrysten jälkeen meissä kaikissa herääkin sisällä uinumassa ollut halu auttaa ja huolehtia toisista henkilöistä – ja omat henkilökohtaiset haasteet asettuvat aivan uuteen suuruusluokkaan ja perspektiiviin. Mutta jos nämä tilanteet eivät johda pysyviin muutoksiin, tilanteiden on epäilemättä toistuttava niin kauan kunnes muutokset todella tapahtuvat.

Suuret globaalit myllerrykset eivät kuitenkaan ole ainoa reitti muutokseen. Jokainen voi valita tässä ja nyt muutoksen. Tämä vaatii toki paljon halua, ymmärrystä ja varmuutta. Perimmiltäänhän olemme niin mukavuudenhaluisia, että pysyttäydymme mielellämme turhankin pitkään vanhoissa ja tutuissa ajatusmaailmoissa, vaikka itsekin ymmärtäisimme kuinka rajoittuneita ne ovat. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Mitä enemmän jokainen uskaltaa etsiä omia negatiivisuuksiaan, rajoituksiaan ja muutoskohteitaan ja tehdä tarpeellisia toimenpiteitä, sitä vähemmän tarvitsemme koko maailmaa pysäyttäviä opetustilanteita.

Lopputulos on toki sama molempia polkuja pitkin. Vapaaehtoinen ja pienillä askelilla tehty muutos on kuitenkin yleensä helpompaa hallita.

Millaisiin asioihin sinä kiinnität huomiota ikävien uutisten kohdalla? Näetkö niissä olevan suuren mahdollisuuden tarttua toimeen, tehdä muutoksia, paljastaa suunnattomasti valoa ja nostaa koko maailma aivan uudelle tasolle? Entä olisitko valmis muutoksiin jo ennenkuin mitään ikävää ehtii tapahtumaan?