Aihearkisto: Ajattelun voima

Herättelyä

Terroriteot ja monenlainen kaaos näyttävät lisääntyvän joka puolella maailmaa. Samalla mikään määrä vastataistelua ei tunnu tehoavan. Sillä ei ole merkitystä onko kyseessä ääriliikkeiden toiminta, turvapaikan hakijoiden massaliikkuminen, tai vaikkapa talouskriisi. Lisäksi jokainen näistä haasteellisista tilanteista on saanut sekä puolustajia että vastustajia, ja niin keskustelut kuin käytännön toimetkin vellovat yleensä laidasta laitaan ilman mitään pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta tai ehkäpä edes halua löytää todellisia pysyviä ratkaisuja.

Mutta miksi tällaisia ongelmia ja kriisejä on nyt näin paljon? Yleensä vielä käy niin, että jos jokin yksittäinen asia saataisiinkin näennäisesti hallintaan, lähes välittömästi jokin uusi ja usein vielä entistäkin suurempi haaste putkahtaa esiin.

Tämä maailma toimii hyvin selkeiden lainalaisuuksien mukaisesti. Niin vetovoiman kuin syyn ja seurauksen laitkin toimivat niin yksilötasolla kuin koko maailmankin mittakaavassa. Kaikki se mitä näemme ja koemme, on aina seurausta jostakin aikaisemmasta tapahtumasta, teosta tai ajatuksesta. Maailman tapahtumien seuraaminen onkin helppo tapa nähdä millaisia siemeniä olemme kylväneet.

Jos näemme sotia, terroritekoja tai mitä tahansa ongelmia ihmisten keskinäisessä yhteiselossa, on se suora seuraus siitä millainen ajatusmalli ihmiskunnalla on tällä hetkellä “voitolla”. Se ei siis edusta kaikkien ajattelua tai toimintatapaa. Asiaa voi hahmottaa vaikkapa niin, että vaa’an toisessa kupissa ovat kaikki rakkauteen ja välittämiseen liittyvät ajatukset, ja puolella vastaavasti viha ja ihmisiä erottavat ideat ja ajatukset. Maailman tapahtumat ilmentävät sitä kummalleko puolelle vaa’an neula kääntyy. Jokainen voi vapaasti valita sen kumpaanko vaakakuppiin haluaa lisätä “painoa”.

Tapahtumiin reagoiminen, syyllisten etsiminen ja vastahyökkäykset eivät ikinä ole ratkaisu. Vetovoiman lakikin kertoo selkeästi, että aina kun keskitymme johonkin asiaan, se saa ainoastaan lisää valtaa ja pääsee kasvamaan. Negatiivisuuden ruokkiminen ylläpitää kierrettä joka aikaansaa ainoastaan lisää uusia ikäviä asioita.

Jos nykyiset tapahtumat eivät miellytä, tarvitaan aina jotakin muutoksia. Ikävältäkin näyttävien tapahtumien tehtävänä onkin ainoastaan herätellä meitä. Niin kauan kuin teemme entisenlaisia valintoja ja ajattelemme asioista samalla vanhalla tavalla, seurausten on luonnollisesti oltava myös entisenlaisia. Aina kun jokin epämiellyttävä asia pääsee ilmenemään, sen tärkein tehtävä onkin tuoda jokin viesti ja muistuttaa uusien valintojen tärkeydestä.

Kukaan meistä ei voi suoraan muuttaa maailmaa. Mutta jokaisella on valta tehdä muutoksia omassa itsessään – ja näiden muutosten seurauksena myös meitä ympäröivä maailma muuttuu. Koska jokaisella on vapaa tahto, kukaan ei voi pakottaa muita muuttamaan tekemisiään tai ajatteluaan. Voimme ainoastaan muuttua itse ja olla esimerkkinä muille.

Yksi universaaleista laeista on myös se, että jokaisessa pimeässä hetkessä on valtavasti Valoa piilossa odottamassa paljastumistaan. Usein tämä ilmenee terrori-iskujen ja muiden kriisien jälkeen niin, että useat omissa oloissa eläneet henkilöt alkavat tuntea halua auttaa, he tuntevat myötätuntoa tapahtumista kärsineitä kohtaan, ja ovatkin ehkä ensimmäistä kertaa elämässään valmiita todella asettamaan yhteisen hyvän oman edun edelle. Ikävältä näyttävät tapahtumat voivatkin siis aikaansaada huomattavan positiivisen muutoksen suuressa ihmisjoukossa.

Tässä maailmassa ei ole todellisia rajoja ihmisten välillä. Erilaiset maantieteelliset, kielelliset, kulttuurilliset, uskonnolliset ja ties mitkä tekijät ovat loppujen lopuksi vain erilaisia ilmentymiä meitä kaikkia yhdistävistä asioista. Ainoat rajat ovat jokaisen henkilön omassa sisäisessä ajattelumallissa.

Jokainen hetki voimme valita sen, ymmärrämmekö koko maailman muodostavan yhden suuren kokonaisuuden, jossa jokaisella ihmisellä, luontokappaleella, tilanteella, tai millä tahansa asialla on jokin rooli ja siksi täysi oikeus olla olemassa. Kaikki on lopulta hyvää ja siksi mitään ei ole lupa tuhota. Seassa on luonnollisesti paljon monenlaista, jossa negatiivinen kuori vielä tällä hetkellä peittää hyvät ominaisuudet. Tuhoamisyritysten sijasta meidän jokaisen tehtävänä onkin auttaa näitä puhtaita, hyviä piirteitä paljastumaan kuorien alta. Kun negatiivisuus ei saa uutta ravintoa, kuoret menettävät voimansa, ja lopulta ne murenevat automaattisesti luonnollisen prosessin edetessä.

Jos haluamme vaikuttaa politiikan tai jonkin vastaavan mekanismin kautta, prosessi on pitkä eikä kukaan voi taata sitä pystymmekö todella vaikuttamaan halutulla tavalla. Sen sijaan voimme koska tahansa valita sen, teemmekö ja ajattelemmeko ihmiskuntaa eteenpäin vieviä ja rakentavia valintoja. Näiden valintojen seuraukset alkavat heti ilmentymään joka ikisessä asiassa maailmanlaajuisesti.

Missä asioissa sinä voisit avata edes hieman enemmän sydäntäsi ihmisille ympärilläsi, ja keskittyä positiiviseen muutokseen sekä korostamaan jokaisessa henkilössä olevaa hyvää?

Mukavuusalue

Usein kuulee puhuttavan mukavuusalueesta, mutta lopulta hyvin harvat ovat pohtineet mitä se omalla kohdalla voisi edes tarkoittaa. Useinhan mukavuutena ymmärretään sellaiset asiat, jotka ovat jo hyvin ja järjestyksessä. Jos jossakin elämänalueella on kaoottisuutta tai epäjärjestystä, tällaiset asiat puolestaan mielletään usein epämukaviksi.

Mutta mitä mukavuusalue lopulta oikein voisi tarkoittaa? Kaikenlaiseen kasvuun ja kehitykseen vaaditaan aina jonkin uuden asian tai uuden näkökulman ymmärtämistä tavalla tai toisella. Jos mukavuusalue tarkoittaa tällaista tuttua ja turvallista rajallista aluetta, tällöin kehittymisen ja muutoksen mahdollisuudet ovat tämän alueen ulkopuolella. Miten muka voisit löytää jotakin uutta sellaiselta alueelta jonka jo varmasti tunnet ja jossa ei edes ole mahdollisuuksia uusille tilanteille?

Olet varmasti huomannut, että sinulla on jokaisessa asiassa jonkinlaiset rajat. Tiettyyn pisteeseen asti tekeminen tuntuu mukavalta tai vähintäänkin siedettävältä, mutta rajan ylittäminen herättää pelkoja tai jotakin muita tuntemuksia – ja nämä tunteet pitävät sinut ainakin useimmiten aitauksen sisäpuolella. Rajat ovat jokaisella erilaisia, mutta ne useimmiten silti jossakin vaiheessa löytyvät.

Esimerkiksi jollekin henkilölle rajana voi olla viiden euron hyväntekeväisyyslahjoituksen tekeminen. Missään tapauksessa henkilö ei voi antaa kymppiä. Tai joku auttaa mielellään ystäväänsä jossakin tehtävässä tunnin ajan, mutta koko illaksi sitoutuminen on ehdottomasti liikaa. Tai joku voi olla valmis vierailemaan sukulaisten luona kerran vuodessa, mutta kaksi vuosittaista vierailua on jo liikaa.

Hyvin usein sillä ei edes ole merkitystä kuinka paljon meillä on rahaa, aikaa, voimavaroja – aivan mitä tahansa. Silti jokin näkymätön raja määrittelee sen kuinka pitkälle missäkin asiassa on mahdollista edetä.

Kaikki mukavuusalueet eivät edes ole mukavia. Henkilö saattaa vaikkapa asua asunnossa, joka ei enää tunnu lainkaan kodilta. Silti pysymällä tällaisessa asunnossa hän voi välttää uuden kodin etsimisen, muuttamisen ja muun vaivan. Silti hän saattaa saman aikaisesti toistaa itselleen ja ystävilleen kuinka tyytymätön hän on kotiinsa ja haluaisi päästä jonnekin muualle.

Tai joku saattaa tunnistaa, ettei hänen ystäväpiirinsä ole sellainen joka edistäisi oikeanlaisia asioita. Mutta nykyisten ystävien kanssa on ehkä mahdollista yhdessä voivotella epätyydyttävää tilannetta ja yhteisesti todeta, kuinka huono tuuri itsellä on ja kuinka kaikenlaiset olosuhteet ovat omaa itseä vastaan. Joku uusi tuttavuus saattaisi tuoda aivan uudenlaisia keskustelunaiheita ja ideoita, mutta uuteen henkilöön tutustuminen tuntuu liian työläältä tai pelottavalta.

Tai kenties joku kärsii heikosta taloudellisesta tilanteesta, mutta hänelle on huomattavasti helpompaa jatkaa nykyisellään, ja ehkäpä vielä syytellä tilanteestaan muita – sen sijaan että hän lähtisi aktiivisesti etsimään uudenlaisia mahdollisuuksia ja rahasuonia.

Mukavuusalue tarkoittaakin kaikenlaista tyytymistä vallitseviin olosuhteisiin ilman todellista halua paremmasta tilanteesta. Jos nykytila ei ole halutunlainen, vastauksia ja tarpeellisia muutoksia kannattaa lähteä etsimään tutun ja turvallisen alueen ulkopuolelta. Se toki tuntuu pelottavalta tai jollakin tavoin arveluttavalta – se on aivan normaalia. Mutta toisaalta mitä menetettävää sinulla olisi? Jos jokin perinpohjin tietämäsi asia ei tunnu hyvältä, voit aivan hyvin antaa mahdollisuuden jollekin uudelle vaihtoehdolle ja seurata mitä tämän jälkeen tapahtuu.

Tämän vuoksi useat opettajat ja mentorit etsivät kaikissa asioissa oppilaidensa rajoja ja pyrkivät venyttämään niitä pidemmälle. Siksi he aina pyytävät tekemään tai antamaan enemmän kuin mitä itsekukin tuntee ehdottomaksi ylärajakseen. Tällaisessa tilanteessa pelot ottavat helposti vallan, joten onkin oleellista aina muistuttaa itselleen miksi tällaisia tekoja tehdään. Rajojen ylittäminen on äärimmäisen tehokas tapa poistaa kyseisiä pelkoja ja avautua aivan uusille mahdollisuuksille. Pienillä askeleilla aloittaminen johtaakin useimmiten hyvin nopeasti tilanteeseen, jossa oma muutos on todella helppo huomata. Lähes kaikki hämmästelevätkin jossakin vaiheessa, miten paljon heiltä olisi jäänyt kokematta ja elämättä, jos he olisivat jatkaneet entisellä rajoittuneella mallilla.

Useimmiten muutokset tapahtuvat vasta silloin, kun pelko paikoilleen jämähtämisestä ylittää muutokseen liittyvän pelon. Kannattaa kuitenkin suorastaan etsiä keinoja uusista asioista innostumiseen ja mahdollisuuksia oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumiseen. Vain sillä tavoin uudet asiat pääsevät ilmestymään ja muutokset tapahtuvat mahdollisimman nopeasti.

Minkä oman elämäsi rajan puhkaiset ensimmäisenä?

Parannan itseni

Aika ajoin käydään keskustelua uskolla parantamisesta, erilaisista tervehdyttävistä luontaistuotteista ja verrataan niitä virallisen lääketieteen tutkimuksiin ja hoitokeinoihin. Valitettavan usein keskustelu on kovin mustavalkoista ja väittelevää. Monet keskustelijat odottavatkin jokaisen valitsevan puolensa ja yhden tietyn vaihtoehdon.

Yksi universaaleista lainalaisuuksista on kuitenkin se, että kaikki liittyy kaikkeen. Ne mitä näemme erillisinä yksittäisinä asioina, ovatkin vain erilaisia näkökulmia tai ilmentymiä jostakin suuremmasta kokonaisuudesta. Jos vain kykenisimme ottamaan muutaman askeleen taaksepäin ja etäisyyttä asioihin, tämän jälkeen näiden yksittäisten osasten yhteydet toisiinsa muuttuisivat helpommin hahmotettaviksi.

Toinen lainalaisuus on se, että kukaan ei voi saada mitään sellaista jota hän ei jollakin tavalla pyydä. Pyynnöt voivat olla mitä tahansa toiveikkaista ajatuksista hyvin selkeisiin vaatimuksiin. Jos henkilö ei halua ottaa jotakin vastaan, tällöin muiden on sitä mahdotonta antaa. Ja tämä pätee myös terveysasioihin.

Kun sairastunut henkilö hakeutuu lääkärille tai päättää ottaa jotakin jo käsillä olevaa lääkettä, tällöin hänellä on jo selkeä odotus siitä että tämä toimenpide jollakin tavalla edistää parantumista ja tasapainon saavuttamista. Kukaan tuskin menisi edes lääkäriä tapaamaan jos hän olisi jo etukäteen päättänyt ettei vierailusta ole mitään apua tai päättänyt olla hyödyntämättä saamiaan neuvoja. Lääkärin puheille hakeutuva henkilö ei ehkä ole varma siitä mitä tulee tapahtumaan tai löytyykö juuri hänelle sopivaa apua, mutta ainakin hän on valmis kokeilemaan, ja jollakin tasolla hän odottaa positiivisia seurauksia. Hänellä on siis ainakin joitakin terveyteen liittyviä ajatuksia.

Milloin sitten lääkäriin mennään? Jos sormeen tulee pieni haava, kukaan ei vielä hätäänny. Jokainen tietää, että haava umpeutuu nopeasti aivan omia aikojaan. Usein tästä on vieläpä omakohtaisia kokemuksia menneisyydestä. Siksi tähän on helppo uskoa ja antaa vain asian olla. Tällaiset pikkujutut hoituvat helposti, nopeasti ja automaattisesti ilman ulkopuolista apua.

Tilanne on kuitenkin toinen jos kyseessä on jokin suurempi vaiva. Tällöin lääkärin puheille hakeudutaan huomattavan paljon helpommin. Mutta jos ihmisen keho korjaa itse itsensä pikkuhaavan tapauksessa, niin eikö sama toteudu myös isommassa mittakaavassa? Onko lääkärin tapaaminen aivan turhaa puuhaa? Kyllä ja ei.

Vaikka henkilö tietäisikin “automaattisen paranemisen” periaatteen, hänellä saattaa olla niin suuret pelot tai epäilyt, ettei hän mitenkään koe paranemistaan mahdollisena ilman jotakin ulkopuolista apua. Tällöin jo lääkärin kanssa jutustelu tai jonkin lääkkeen ottaminen voi olla riittävän rauhoittava tekijä jonka jälkeen usko parantumisprosessiin palautuu. Tähän liittyen lukuisat tutkimukset ovat selvittäneet ns. lumelääkkeiden voimaa. Niissä toistuvasti todetaan, että kun henkilö uskoo lääkkeen parantavaan voimaan ja positiivisiin vaikutuksiin, on lähestulkoon sama mitä hänelle annetaan. Vaikka henkilö söisi puhdasta sokeria, saattavat tulokset olla samoja kuin pitkään tutkitulla ja kehitetyllä kalliilla lääkkeellä. Lääke ei siis varsinaisesti tee mitään, vaan koko juttu perustuu sillä saavutettuun uuteen varmuuteen paranemisesta.

Jos ajatukset ovat koko ajan jossakin ikävässä asiassa, vetovoiman ja muiden universaalien lakien perusteella tätä ikävää asiaa luodaan jatkuvasti lisää. Tällöin myöskään luonnollinen paranemisprosessi ei voi käynnistyä. Useiden lääkkeiden teho perustuukin siihen, että ne vähät välittävät varsinaisesta ongelmasta, ja sen sijaan auttavat parantamaan yleistä hyvää oloa. Kun tämä saavutetaan, sen jälkeen alkaa paraneminenkin. Lääkkeet siis yleensä auttavat lisäämään varmuutta ja yleistä positiivista mielialaa. Todellisten tulosten saavuttamiseksi tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin myös aito halu terveydestä. Ilman halun ja varmuuden yhdistelmää henkilö voi syödä lääkkeitä vuosia tai vuosikymmeniä ilman että mitään voi tapahtua. Kun halu paranemisesta on riittävän vahva, se myös houkuttelee sopivia hoitomuotoja ilmestymään. Tällöin on syytä olla avoimena – emmehän voi koskaan tietää etukäteen mikä se kulloiseenkin tilanteeseen paras mahdollinen hoitomuoto tulee olemaan.

Asiassa on myös muita ulottuvuuksia. Aikaisemmin todettiin kaiken liittyvän kaikkeen. Lisäksi yksi lainalaisuus on se, ettei mitään ongelmaa, sairautta tai muuta haastetta voi olla alunalkaenkaan olemassa ennenkuin siihen on olemassa ratkaisu tai hoitomuoto. Mistä nämä ratkaisut ja uudet hoitotavat sitten tulevat? Lähes poikkeuksetta historian kirjoihin päätyneet suurten koko maailmaa mullistaneiden uusien ratkaisujen löytäjät toistavat hyvin samanlaista kaavaa. He ovat saattaneet nähdä vastauksen unessaan, ehkä se on vain tullut yhtäkkiä mieleen kylvyn aikana tai ehkä he ovat kuulleet sen “sattumalta” joltakin ohikulkijalta. Idea tai ratkaisu on siis tullut vain “jostakin” ja he ovat tämän jälkeen käytännön testeissä todenneet sen toimivaksi.

Myös lääketiede etenee näin. Kun ihmiskunnan yleinen tietoisuuden taso nousee, löydämme koko ajan uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Nämä ovat välineitä jotka on myös tarkoitettu hyödynnettäväksi ja parantamaan yleistä hyvinvointiamme. Jos tällainen päiväunissa vastaanotettu idea jalostuu joksikin lääkkeeksi tai sairaalalaitteeksi, ja sen avulla parantumisprosessi voidaan mahdollistaa tai sitä voidaan nopeuttaa, niin onko tässä sitten kyse parantamisesta ajatuksen tai uskon voimalla, tieteen avulla vai mihin kategoriaan tällainen tapahtumaketju pitäisi asettaa? Jokainen voi määritellä sen itse.

Zohar ja useat muut henkisyyden perustekstit kertovat selkeästi, että lopulta jokainen parantaa aina itsensä. Siihen vaaditaan kuitenkin halua parantua, varmuutta prosessin toimivuudesta, sopivat olosuhteet paranemiselle ja avoimuutta ottaa vastaan apua. Eri henkilöille nämä voivat tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Joillekin se saattaa olla ystävän tekemä meditointi, vierailu tai lahjoittama innostava kirja, joillekin se voi olla vastaanotettu kukkakimppu ja tervehdyskortti, ja jotkut vaativat lääkitystä tai jonkin talismanin käteensä. Nämä osa-alueet ilmenevät jokaisella meistä eri tavoin ja siksi samat viralliset ja tieteelliset hoitomuodot eivät toimi kaikille.

Kun paranemisprosessia katsotaan tällaisesta kulmasta, on aika vaikea väittää minkään yksittäisen hoitomuodon olevan ehdottoman toimiva tai täysin väärä. Jokaisella niistä on tarkoituksensa ja ne vaikuttavat eri tavoin. Kannustetaan siksi kaikkia testaamaan avoimin mielin erilaisia vaihtoehtoja. Niistä ei tarvitse valita vain yhtä, vaan mahdollisuuksista voi valita sopivan yhdistelmän.

Perimmäinen syy?

Syyn ja seurauksen laki on pääperiaatteeltaan selkeä. Jokaisesta ajatuksesta ja teosta ilmenee jossakin vaiheessa jonkinlainen seuraus. Joskus tämä saattaa tapahtua lähes välittömästi kun taas toisinaan tarvitaan useiden vuosien tai vuosikymmenten prosessi. Usein syyn ja seurauksen suhde hämärtyy ajan kuluessa – ja niin on tarkoitettu tapahtuvankin.

Myös se on selkeää, että jos jokin tällä hetkellä ilmenevä asia ei miellytä, tässä ja nyt tehdyt uudet valinnat vaikuttavat siihen millaisia tapahtumia tulevaisuus tuo tullessaan.

Koska jokainen kohtaamamme asia on seurausta jostakin aikaisemmasta omasta tekemisestämme, on tämän vuoksi myös kaikesta syytä ottaa vastuu. Ketään toista henkilöä ei voi syyttää itse itsellemme luoduista olosuhteista ja tapahtumista. Vastuun ottaminen nostaa myös aina jokaisen tilanteen ulkopuolelle ja mahdollistaa muutokset ja uudenlaiset valinnat.

Mutta usein epäselvyys herää silloin kun ryhdymme pohtimaan mitä asioita oikeasti pitää muuttaa.

Jos vaikkapa esimerkiksi näet edessäsi jonkin ikävän tilanteen, miten ihmeessä voit tietää tarkasti siihen johtaneen syyn? Jos edessäsi on vaikkapa auto-onnettomuus, saattaa olla ilmeistä että yhden auton kuljettaja teki jonkin virheen – tai ehkä molemmat tekivät. Mutta miksi hän teki virheen? Joku saattaa tietää että hän oli väsynyt. Mutta tällöin pitäisi kysyä miksi hän oli väsynyt? Jos tämän jälkeen selviää että hänellä on ollut jotakin huolia töissä ja sen aiheuttamaa unettomuutta, on seuraava luonteva kysymys selvittää syy miksi töissä on ollut huolia. Ja niin edelleen – ketjua voi jatkaa loputtomiin. Kuinka tällaisesta ketjusta voidaan löytää todellinen lopullinen syy jonka jälkeen ei ole tarvetta mennä pidemmälle? Kuinka tällaisessa tapauksessa tiedetään mihin vaiheeseen muutos on tehtävä? Ja ennenkaikkea mielenkiintoinen kysymys on se, miten itse olen ollut mukana aiheuttamassa tällaista näennäisesti erittäin kaukaista tapahtumaketjua? Saattaahan olla niin, että et tietoisesti tunne yhtäkään tapahtuman osapuolta.

Tällaisessa tapauksessa tilanteen saattaakin selittää toinen universaali laki. Se nimittäin kertoo, että jokainen meistä on yksilöllinen ja erilainen ilmentymä yhdestä ja samasta kokonaisuudesta. Siksi osa eteentulevista seurauksista on täysin itse aiheutettuja, mutta osa puolestaan on seurausta jostakin suuremmasta kokonaisuudesta. Olet saattanut kuulua johonkin ryhmään, yhteisöön, kansaan tai mihin vain kokonaisuuteen, joka ajattelee ja toimii tietyllä tavalla ja aikaansaa siten tietynlaisia muutoksia. Tällaisten ryhmien lisäksi kaikki ihmiset lopulta muodostavat yhden kokonaisuuden, joka vaikuttaa tavalla tai toisella meistä jokaiseen.

Tämän vuoksi kaikkiin tapahtumiin on mahdotonta löytää selkeää yhtä ja tiettyä niiden aiheuttanutta syytä. Jokaisella näkemällämme ja kokemallamme tilanteella on kuitenkin tärkeä merkitys ja tarkoitus. Jos silmiemme eteen tuodaan jotakin, tarkoittaa se tällöin sitä, että meillä on mahdollisuus tehdä tilanteelle jotakin. Vaikka asia ei näyttäisi liittyvän mitenkään omaan itseemme, olemme kuitenkin osallisia tapahtumaketjuun jonkin suuremman kokonaisuuden kautta. Jollakin omalla tekemisellä voimme korjata tapahtumia ja vaikuttaa positiivisempaan tulevaisuudenkehitykseen.

Perimmäisen juurisyyn löytäminen jokaiseen tilanteeseen ei siksi olekaan tärkein asia, vaan proaktiivinen lähestyminen ja positiivinen vastaus ja suuren kokonaisuuden huomioonottaminen. Voit aina auttaa toisia jollakin tavalla. Voit aina lisätä tilanteeseen jotakin positiivista. Kun riittävän monet noudattavat tätä periaatetta, alkavat negatiivisten ja positiivisten asioiden sisältämät vaakakupit vähitellen kääntyä uuteen asentoon. Aina kun vaa’an neula siirtyy asteikon toiselle puolelle on myös yhteisöllisten seurausten muututtava erilaisiksi.

Valoa pimeydestä

Viime aikoina kaikenlainen kaaos ja sekasorto on jatkuvasti yleistynyt. Taloudet ovat kriisissä, terrori-iskuja tapahtuu ympäri maailmaa ja monenlaisesta hädästä ja onnettomuuksista uutisoidaan lähes päivittäin. Saattaa äkkiseltään kuulostaa siltä että maailma on menossa todella ikävään suuntaan. Mutta onkohan asia välttämättä niin?

Näissä artikkeleissa usein toistetaan mallia, jossa vastakkaisten voimien on aina oltava tasapainossa. Tämän jälkeen voimme vapaalla tahdolla valita kumpaanko näistä voimista keskitymme. Mitäpä hyötyä vapaasta tahdosta olisikaan jos meillä ei olisi vaihtoehtoja joista valita. Aina kun eteemme ilmestyy jokin ikävältä ja pimeältä näyttävä tilanne, on siinä väistämättä myös kätkettynä jotakin hienoa ja paljon valoa. Usein vain helposti keskitymme liikaa epämiellyttävältä näyttävään ulkokuoreen ja tilanteen todellinen ydin jää paljastamatta. Tämän vuoksi universumi antaa meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia – niin kauan kunnes tarpeeksi suuri joukko meitä herää näkemään mistä on kyse.

Itse asiassa koko maailman rakenne perustuu siihen, että kaikki hyvä on aina oletuksena piilotettuna arveluttavan ja epämääräisen näköisiin paketteihin. Näiden pakettien avaaminen vaatii ymmärrystä, rohkeutta ja varmuutta. Muussa tapauksessa paketin kääreet varmasti riittävät vakuuttamaan siitä ettei sisältö voi olla arvokasta.

Käytetäänpä jälleen vertauskuvia ja esimerkkejä vanhoista kirjoituksista joissa tämä malli esitetään. Tämän päivän tiedehän vahvistaa sen, että maailma koostuu kymmenestä eri ulottuvuudesta. Tämän vuoksi myös luomiskertomuksessa maailma luodaan kymmenessä eri vaiheessa – yksi ulottuvuus kerrallaan. Englanninkielisestä tekstistä nämä kohdat on helppo tunnistaa “let there be” -tyylisistä ilmauksista, jotka toistuvat kymmenen kertaa. Suomenkielisessä käännöksessä nämä eivät kuitenkaan ole enää yhtä selkeitä ja ilmeisiä. Suomeksi käytetään mm. sanoja: tulkoon, kokoontukoot, kasvakoon ja loistakoon.

Kun kymmenen ulottuvuutta oli luotu, niiden todellinen luonne oli vielä piilossa. Ne olivat vain olemassa. Tämän vuoksi luku kymmenen esiintyy vielä kaksi kertaa Mooseksen kirjoissa. Tätä lukua ei todellakaan ole käytetty mihinkään muuhun kuin tekemään selväksi ulottuvuuksien rakenne ja luonne.

Monenlaisten vaiheiden jälkeen israelin kansa joutui käymään läpi Egyptin orjuuden (eli egon vallan) matkalla todellisten oikeiden asioiden etsimisessä. Orjuudesta eli kaikenlaisesta negatiivisuudesta ja itsekkäistä ominaisuuksista vapautumiseen liittyikin kymmenen vitsausta. Näitä olivat mm. sammakot, syöpäläiset, rakeet ja heinäsirkat. Tällä tavoin ulottuvuus kerrallaan rikottiin negatiiviset paketoinnit ja todelliset oikeat asiat pääsivät paljastumaan. Ja nämä vitsauksethan eivät olleet mitä tahansa ikäviä pikkujuttuja, vaan sellaisia jotka todella pysäyttivät normaalin elämisen täysin. Vain todella synkästä pimeydestä on mahdollista paljastaa suuri valo.

Kun vitsauksista oli selvitty, tämän jälkeen luku kymmenen esiintyy viimeisen kerran Siinain vuorella Mooseksen välittäessä kymmenen käskyä ja kuolemattomuuden koko kansalle. Tämä kuolemattomuuden ja kaiken mahdollisen viisauden sisältämä energia oli siis mahdollista paljastaa vasta siinä vaiheessa kun negatiiviset kuoret oli ensin rikottu kulkemalla monenlaisten vastoinkäymisten läpi.

Tämä sama malli pätee kaikkeen myös tämän päivän arjessa. Jos emme ymmärrä vapaaehtoisesti rikkoa negatiivisia kuoria, monenlaiset ikävät asiat tulevat auttamaan tässä prosessissa. Tällä hetkellä maailma kehittyy nopeaa tahtia ja muutoksia väistämättä tarvitaan. Mitä enemmän roikumme kiinni vanhoissa rajoituksissa ja ennakkoluuloissa, sitä enemmän tällaista universumin potkimista tarvitaan. Jos vastustamme muutoksia, heinäsirkoilla ja kaikenlaisella pimeydellä on edelleenkin tehtävänä potkia meitä liikkeelle.

Vaikka uutisoinnissa herkutellaan usein ikävillä asioilla ja onnettomuuksien uhreilla, on muistettava myös tapahtumien toinen puoli. Muutama päivä sitten Pariisin iskujen jälkeen varmasti jokainen joutui miettimään omaa suhtautumistaan erilaisiin väestöryhmiin, yhteisiin ja erottaviin piirteisiin, ja siihen mikä lopulta on tärkeää. Vaikka muutama henkilö joutui uhrautumaan, samaan aikaan heidän ansioistaan valtavat ihmisjoukot löysivät uudelleen toisensa ja pääsivät rakentamaan uutta maailmaa aivan erilaisten ajatusmallien pohjalta. Usein kaikenlaisten onnettomuuksien ja myllerrysten jälkeen meissä kaikissa herääkin sisällä uinumassa ollut halu auttaa ja huolehtia toisista henkilöistä – ja omat henkilökohtaiset haasteet asettuvat aivan uuteen suuruusluokkaan ja perspektiiviin. Mutta jos nämä tilanteet eivät johda pysyviin muutoksiin, tilanteiden on epäilemättä toistuttava niin kauan kunnes muutokset todella tapahtuvat.

Suuret globaalit myllerrykset eivät kuitenkaan ole ainoa reitti muutokseen. Jokainen voi valita tässä ja nyt muutoksen. Tämä vaatii toki paljon halua, ymmärrystä ja varmuutta. Perimmiltäänhän olemme niin mukavuudenhaluisia, että pysyttäydymme mielellämme turhankin pitkään vanhoissa ja tutuissa ajatusmaailmoissa, vaikka itsekin ymmärtäisimme kuinka rajoittuneita ne ovat. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Mitä enemmän jokainen uskaltaa etsiä omia negatiivisuuksiaan, rajoituksiaan ja muutoskohteitaan ja tehdä tarpeellisia toimenpiteitä, sitä vähemmän tarvitsemme koko maailmaa pysäyttäviä opetustilanteita.

Lopputulos on toki sama molempia polkuja pitkin. Vapaaehtoinen ja pienillä askelilla tehty muutos on kuitenkin yleensä helpompaa hallita.

Millaisiin asioihin sinä kiinnität huomiota ikävien uutisten kohdalla? Näetkö niissä olevan suuren mahdollisuuden tarttua toimeen, tehdä muutoksia, paljastaa suunnattomasti valoa ja nostaa koko maailma aivan uudelle tasolle? Entä olisitko valmis muutoksiin jo ennenkuin mitään ikävää ehtii tapahtumaan?

Tietoisuus ratkaisee

Mitä enemmän universaaleihin meitä kaikkia koskettaviin lakeihin tutustuu, sitä vaikeammaksi muuntuu vastaaminen ennen niin helppoihin “kyllä” tai “ei” -kysymyksiin. Joskus oli vielä kovin helppoa muodostaa asiasta kuin asiasta mielipide puolesta tai vastaan, mutta nyt mustavalkoisen maailman tilalle onkin tullut lukematon määrä harmaan sävyjä. Ainakin itse olen huomannut yhä useammin aloittavani kommentoinnin lähes mistä tahansa aiheesta pohtimalla “se riippuu…”.

Jokin aika sitten minulta kysyttiin mielipidettä siitä kuinka suotavaa lihansyöminen on ja onko turkistarhaus sopivaa. Kysyjä halusi selkeästi kyllä tai ei -vastausta ja selkeästi vielä odotti että molempiin kommentti olisi ollut kielteinen. Käytetäänpä näitä kysymyksiä tämän artikkelin esimerkkeinä.

Tyypillisestihän näillä kysymyksillä pyritään saamaan lihansyöjille ja turkisten omistajille huonoa omaatuntoa. Kyllähän kaikkien pitäisi tietää kuinka ikävästi eläimiä kohdellaan ja miten eläimet kärsivät kasvatuksen aikana ja vieläpä joutuvat kohtaamaan julman kuoleman. Mutta tietävätkö todellakin kaikki? Tiedätkö sinä? Entä mistä voit tietää varmasti kuinka asia on ja voiko käsityksen yleistää? Entäpä jos joissakin paikoissa eläimiä kohdellaankin erityisen hyvin?

Näissä artikkeleissa toistetaan jatkuvasti, että kaikki fyysisessä maailmassa näkyvät asiat ovat energiaa. Ajatukset ja tietoisuus puolestaan muovailevat energiaa erilaisiin muotoihin. Alkuperäinen ajatus kulkeutuukin yllättävän kauas. Olet ehkä joskus huomannut ravintolassa, että pöydässäsi on outo tunnelma jota ei ollut ravintolaan saapuessa. Saatat tuntea selvästi mitä samassa pöydässä on tapahtunut hetkeä aikaisemmin ja aistia onko tunnelma ollut läheinen ja lämmin tai vastaavasti kireä ja negatiivinen. Samoin ruuasta tai leivoksista voit tunnistaa, onko ne tehty rakkaudella ja onko tekijä halunnut levittää ympärilleen kaikenlaista hyvää – vai onko kyseessä ollut rutiinimainen pakkosuoritus. Energia ei ikinä häviä. Se ainoastaan muuttaa muotoaan sen mukaan millaiset ajatukset ja tietoisuus siihen vaikuttaa.

Tässä maailmassa kaikella on tarkoituksensa. Vaikka se voi välillä tuntua epäuskottavalta, siltikin jokaisella asialla on merkitystä ja kaikkea tarvitaan. Siksi mitään ei tulisi pitää vain itsestäänselvyytenä tai vähäpätöisenä. Luomiskertomuksessakin kerrotaan, että maailma luokitellaan kivi-, kasvi- ja eläinkuntaan ja ihmiseen. Kaikki näistä koostuvat täsmälleen samoista palikoista, ja tiede käyttää näistä palikoista atomi-nimeä. Ajattelu ja tietoisuus määrittelevät sen millaisia yhdistelmiä näistä palikoista milloinkin muodostuu. Toisinaan niistä seuraa todella hienoja ja upeita asioita ja toisinaan hyvinkin negatiivisia ikäviä mörköjä.

Tässä kokonaisuudessa ihminen on ainutlaatuisessa asemassa. Ainoastaan ihmisellä on vapaa tahto tehdä valintoja. Eläimet ja kasvit noudattavat vain niihin tiukasti ohjelmoitua tehtävää eivätkä ne kykene arvioimaan onko jokin oikein tai väärin. Ne vain kasvavat, lisääntyvät, pyrkivät selviytymään ja toteuttavat tehtäväänsä mahdollisimman täysimääräisesti. Tietoinen ajattelu ja valintojen tekeminen on ihmisen velvollisuus. Eikä tämä velvollisuus koske pelkästään ihmistä itseään, vaan myös kaikkia niitä luomakunnan osia jotka eivät siihen itse pysty. Meillä jokaisella on siis melkoinen vastuu!

Vapaan tahdon perimmäinen tarkoitus onkin tehdä koko ajan entistäkin parempia valintoja aikaisempien opetusten ja kokemusten perusteella. Näiden valintojen aikana koko maailmasta on tarkoitus muokata entistäkin parempi paikka meille kaikille. Tämä kokonaisuus pitää ihmisen lisäksi sisällään myös edellä mainitut muut luomakunnat.

Eläimet ja kasvit on luotu auttamaan ihmistä kasvuprosessissa. Siksi meidän ei tulisi arkailla niiden tarjoaman avun hyödyntämistä. Mutta tässä kohti meillä on mahdollisuus tehdä suuri määrä valintoja ja vaikuttaa siihen saammeko todella apua kasvuumme vai ei. Lisäksi on jatkuvasti myös muistettava ihmisen vastuu muun luomakunnan positiivisesta kehittymisestä.

Mietipä hetki millaisia seurauksia huonoissa oloissa kasvatetuista eläimistä voikaan seurata. Jos eläintä ei kunnioiteta ja kohdella hyvin eikä se pääse toteuttamaan itseään, eläin tulee todennäköisesti täyteen hyvin monenlaista negatiivista energiaa. Tämän jälkeen eläin ehkä teurastetaan julmasti, liha käsitellään tunteettomasti ja koneellisesti jossakin tehtaassa, ja lopuksi kauppias pyrkii vielä myymään tuotteen mahdollisimman suurella katteella saadakseen itselleen maksimaalisen hyödyn ilman että asiakkaaseen tarvitsee panostaa paljoakaan. Tällaisessa ketjussa jokaisessa vaiheessa kasataan lisää negatiivista ja itsekästä energiaa jo ikävään pakettiin. Alkuperäisestä positiivisesta ja todella syvällisellä tasolla ravitsevasta energiasta tuskin on jäljellä ripaustakaan. Mitä luulet, haluaisitko pistää tällaisen lihapalan suuhusi ja saada kaiken negatiivisen energian itsellesi?

Kuvitellaanpa rinnalle vaihtoehtoinen tapaus, jossa eläintä kohdellaan hyvin ja suurella kunnioituksella koko sen elämän ajan. Tämän lisäksi eläimelle tarjotaan vielä kivuton kuolema. Mm. Zohar ilmaisee asian niin, että kun eläin tapetaan oikealla tavalla, se tuntee ainoastaan “lämpimän henkäyksen kasvoillaan”. Lisäksi tapahtumaan toki liittyy yksinkertaisia meditointeja, joilla eläimen energia päästetään kohoamaan aivan uusille tasoille ilman negatiivisuuksia. Eläimen koko elämän tarkoitus oli ihmisen auttaminen ja näin eläin voi jatkaa auttamista vielä tämänkin vaiheen jälkeen. Lihasta voi valmistaa maukkaan aterian ja turkista ehkäpä jonkin vaatekappaleen tai somisteen. Tällä tavalla eläin itse asiassa jatkaa edelleenkin tehtäväänsä. Voidaan jopa miettiä että kuoliko eläin edes tässä vaihtoehdossa lainkaan? Atomit järjestettiin hieman uudella tavalla ja niistä rakentui eläimen sijasta jotakin muuta positiivista ja elämää eteenpäin vievää. Energia ei kuitenkaan hävinnyt minnekään ja voit vaikkapa kääriytyä lämpimään turkkiin joka suorastaan säteilee kaikenlaista hyvää ympärilleen. Lisäksi voidaan pohtia sitäkin, olisiko eläimen tehtävä jäänyt hieman puolitiehen ilman näitä viimeisiä vaiheita?

Huomaatko näiden vaihtoehtojen näennäisesti pienen mutta perustavaa laatua olevan eron? Ulkopuolisen silminhän molemmat tapaukset saattavat näyttää samoilta. Molemmissa kasvatetaan eläimiä ja tämän jälkeen ne jalostetaan ruuaksi tai muiksi hyödykkeiksi ja myydään asiakkaille. Lopputulokset poikkeavat kuitenkin toisistaan kuten yö ja päivä.

Tämä onkin yksi suurimmista tämän maailman rajoitteista. On hyvin vaikeaa heti nähdä mitä henkilöt ovat ajatelleet silloin kun he ovat tehneet jotakin. Yleensä seuraukset ilmenevät vasta pitkällä viiveellä. Myöskään mikään luokittelu tai standardi ei auta tässä asiassa. Jos vaikkapa ruokapaketin kyljessä kerrotaan sen olevan luomua, saattaa tämän tapahtumaketjun tietyt osa-alueet olla kunnossa, mutta mistäpä voisit tietää millaista energiaa tuotteeseen on lopulta varastoitunut.

Tämän vuoksi usein on hankalaa jos ei jopa mahdotontakin esittää ehdottomia mielipiteitä minkään asioiden puolesta tai vastaan. Lopputulokseen johtanutta tapahtumaketjua voi hyvin harvoin tuntea riittävän hyvin.

Tuoteselosteiden ja brändien tutkimisen sijasta usein ainoa todella toimiva tapa onkin tunnustella tuotteita muilla aisteilla. Se miltä jokin näyttää päällepäin tai kuinka mielelläsi pitäisit jotakin päälläsi tai esillä kodissasi tulisi aina olla toissijaista sille millainen mielikuva tuotteesta tulee. Jos se säteilee ikäviä ja kylmiä tunteita, et voi ikinä olla parhaimmillasi kyseisen negatiivisen asian kanssa. Samoin jos vaatekaapistasi tai muualta kotoasi löytyy jo nyt tällaisia epämiellyttävältä tuntuvia esineitä, kannattaa vakavasti pohtia miten voisit hankkiutua niistä eroon.

Minkä tahansa asian voi aina tehdä vähintään kahdella eri tavalla. Voit valita teetkö jotakin pakon tai rutiinin vuoksi, vai haluatko välittää eteenpäin hyvinvointia, rakkautta ja muita positiivisuutta edistäviä ajatuksia ja tunteita. Energia ei ikinä häviä, se voi vain muuttaa muotoaan. Teot voivat olla pieniä tai suuria, mutta ne kaikki välittävät aina jonkinlaista energiaa eteenpäin. Jokainen teko antaakin mahdollisuuden positiiviseen muutokseen.

Zohar

Ajatellen-palvelulla on ilo ja kunnia auttaa maailmanlaajuisessa Zohar-projektissa ja välittää Zohar-kirjoja Suomeen. Koska kyseessä on hyvin erikoinen kirja jota ei ole tarkoitettukaan luettavaksi perinteisillä tavoilla, tämän artikkelin tarkoitus on hieman avata sitä mistä tässä on kyse.

Pitkäkään kirjoitus ei ikinä voi selittää Zoharia täysin. Se on loputon aarreaitta syvälliseen viisauteen, ideoihin ja inspiraatioon ja sisältää rajattoman määrän kerroksia. Aina jos luulet ymmärtäväsi viisauden yhden tason, voit olla aivan varma että samassa tekstinpätkässä odottaa lukemattomia uusia tasoja. Jokainen meistä on omassa kehityksessään erilaisella tasolla ja etenee erilaisella nopeudella ja tämän vuoksi liittyy Zohariin eri tavalla. Luonnollisesti jokaisen oma kokemus on täsmälleen oikea.

Zohar on ollut aina olemassa. Jo Raamatun ensimmäisissä luvuissa esiintyvillä ensimmäisillä suurilla johtajilla oli pääsy tähän tietoon. Aluksi kaikki välitettiin suullisesti sukupolvelta toiselle kunnes Rabbi Shimon bar Yochai kanavoi tämän kaiken tiedon ensimmäiseen kirjoitettuun versioon noin kaksituhatta vuotta sitten. Zohar ennustaa omassa tekstissään kuinka kirja tulee aluksi leviämään hyvin hitaasti ja että sitä pidetään vain hyvin harvojen saatavilla – ja kuinka tiettynä ajankohtana se vapautetaan jokaisen saataville. Kaikki tämä on myös toteutunut. Kätkemisen aikakausi päättyi parikymmentä vuotta sitten ja tänä päivänä miljoonia Zohareita on levinnyt käytännössä aivan kaikkialle maailmaan.

Zoharin kieli on arameaa ja sitä luetaan oikealta vasemmalle. Aramea oli aikoinaan hyvin yleinen kieli, mutta tänä päivänä se on kadonnut lähes täysin. Tämä ei kuitenkaan estä jokaista meistä hyötymästä Zoharista. Kun perinteisiä kirjoja luetaan tietoisella mielellä ja yritetään ymmärtää tekstin sanomaa, Zoharin tapauksessa kirjaan muodostetaan yhteys energiatasolla. Aramea ja heprea ovat eri kieliä, mutta molemmissa käytetään samoja kirjaimia. Zohar itse selittää, että itse asiassa koko maailma ja kaikki olemassaoleva on luotu ja rakennettu käyttämällä näitä kirjaimia. Jokainen kirjain edustaa erilaista energiaa ja tietyt yhdistelmät mahdollistavat liittymisen mihin tahansa tässä maailmassa olevaan – tai jopa tilanteeseen ennen kaiken luomista. Kyseessä on sama tilanne kuin ihmisen DNA-ketjussa. Rakennuspalikoita on vain hyvin rajallinen määrä, mutta riittävän pitkillä ketjuilla ja järjestystä muuttamalla saadaan lopputuloksena täydellisen yksilöllisiä niin ihmisiä, eläimiä kuin muitakin luontokappaleita. Zoharissa nämä kaiken luoneet rakennuspalikat on sellaisessa järjestyksessä, että jokainen voi saada jotakin uutta ymmärrystä ja sisältöä elämäänsä.

Kaupassa lähes kaikissa tuotteissa on viivakoodit ja kassalla olevat viivakoodilukijat tuovat tuotteesta valtavan määrän tietoa muutaman viivan perusteella. Ihminen toimii tässä samalla tavoin. Vaikka näemme vain muutamia oudon näköisiä kirjaimia, pelkkä niiden näkeminen aktivoi jotakin syvemmällä ja piilossa olevaa. Vaikka tietoinen mieli väittää vastaan, jokainen meistä ymmärtää täysin sanoman ja energian kirjainrimpsujen taustalta. Usein onkin parempi ettei tietoinen mieli ymmärrä tekstiä. Muutoinhan saattaisimme vain jäädä miettimään kirjaimellista merkitystä ja jättää kaikki syvällisemmät ulottuvuudet täysin huomiotta.

Koska kirjaimet ovat kanavia energialle, tarkoittaa se samalla sitä, että tekstiä ei voi kääntää millekään toiselle kielelle. Zohar myös itse selittää, että aramean kielellä on erityinen ominaisuus, jota millään toisella kielellä ei ole. Koska maailma muodostuu useasta eri ulottuvuudesta, tarvitaan näiden eri kerrosten välille viestintäjärjestelmä siirtämään viestejä, tietoa ja energiaa tasolta toiselle. Tästä viestintäverkosta käytetään usein koodinimeä ”enkelit” ja enkelit voidaankin ymmärtää lentelevien satuolentojen sijasta erilaisina kaapeleina ja putkina, jotka huolehtivat siitä että sanomat päätyvät aina oikeilla tavoilla oikeisiin paikkoihin. Tässä fyysisessä ulottuvuudessa kaapelien ja viestintälaitteiden laatu voi vaikuttaa siihen kuinka luotettavasti ja ilman vääristymiä viestit kulkevat – ja sama pätee myös viesteihin eri ulottuvuuksien välillä. Aramea on luomisen kieli ja se toimii kaikista korkeimmalla tasolla. Mikään luotu ei ikinä voi täysin ymmärtää luojaansa ja tästä seuraa se, että alemmalla tasolla toimiva viestintäverkko eli enkelit eivät voi ymmärtää tätä kieltä ja sen voimaa. Arameankielellä voidaankin liittyä kaukaisempiin tai korkeampiin ulottuvuuksiin ilman että viestintäverkko vääristelee tietoa tai ottaa kantaa siihen mitä viestejä se haluaa välittää. Muut kielet on luotu siinä vaiheessa kun viestintäverkko on jo ollut toiminnassa ja sen vuoksi ”enkelit” ymmärtävät muita kieliä ja voivat vaikuttaa viestinnän onnistumiseen.

Jos haluat tietää mistä asioista tekstissä kerrotaan, voit hankkia Zoharista version joka sisältää käännetyn kommentoinnin. Tässä lienee kuitenkin syytä varoittaa, että kuten alkuperäinen teksti, niin myös kommentointikin on hyvin tiukasti koodattua ja sen ymmärtäminen vaatii paljon opiskelua.

Kirjaimellisella tasolla Zoharia voi ymmärtää vaikkapa kaksituhatta vuotta sitten vallinneilla termeillä kirjoitettuna tiedekirjana, joka selittää suuret määrät asioita joita tiede on alkanut vasta viime aikoina vahvistaa. Useat tiedemiehet ovatkin hämmästyneet huomatessaan, että heidän juuri tekemänsä suuret mullistavat löydöt ovatkin itse asiassa kirjoitettu Zohariin jo vuosituhansia sitten. Esimerkiksi Zohar selittää kymmenen erilaisen ulottuvuuden olemassaolon, kvanttifysiikan suhteellisuusteorioineen, nanotekniikan ja lukuisia muita hyvin syvällisiä konsepteja ja luonnonlakeja jotka on pystytty todentamaan vasta muutamien viimeisten kymmenien vuosien aikana. Samoin Zohar kertoi jo tuhansia vuosia sitten maapallon muodon, mantereiden määrän ja kannusti mm. Kolumbusta etsintämatkalle. Samoin Zohar selittää ihmiskehon rakenteen hyvinkin tarkasti, mm. eri elimien tarkoitukset, kolesterolin, erilaisten verihiukkasten toiminnan ja niin edelleen – asioita, joita lääketiede on alkanut ymmärtää vasta viime vuosisadalla. Zoharin selittämät viisaudet ja mallit ovat olleet vuosisatoja tai jopa tuhansia edellä aikaansa ja vain hyvin harvat ovat siksi kyenneet ymmärtämään sitä. Viisautta onkin siksi usein kutsuttu mystiikaksi.

Syvällisemmällä tasolla Zoharin energiaan ja sisältämään ehtymättömään tietovarastoon voi liittyä vain ajatusten ja tunteiden tasolla. Monet Zoharia käyttäneet ovatkin kertoneet monenlaisista ideoista, inspiraatioista, unista tai vaikkapa parantuneesta kuudennesta aistista. Kaikki nämä ovat välineitä, joilla tietoa ja vastauksia voidaan tuoda ulottuvillesi. Jos sinulla on jokin ongelma, haluat johonkin asiaan lisätukea tai ehkä kohdata ja päästää irti jostakin pelostasi, Zohar voi tuoda tarvittavan viestin, tilanteen tai suojan jonka avulla asia selviää. Einsteinilla oli Zohar ja hän sai tunnetun suhteellisuusteorian kaavan unessaan. Useat historian suurista säveltäjistä ovat myös saaneet teoksensa “kuin tyhjästä” ja ainoastaan kirjottaneet ne ylös. Kaikki nämä ovat näkymättömässä ulottuvuudessa odottavia tietoja ja niihin on liityttävä järjen sijasta muilla tavoilla. Nämä ovat viestejä jotka tulevat jokaiselle eri tavoilla eikä toimitustapaan tai aikaan voi vaikuttaa. Mitä avoimempi ja valmiimpi olet, sitä todennäköisemmin saat pian opastusta. Välttämättä et siis huomaa tai tunne juuri mitään sillä hetkellä kun työskentelet Zoharin parissa, mutta se ei tarkoita etteikö joitakin uusia siemeniä lähtisi kasvamaan. Ne ilmestyvät havaittavaan muotoon oikean hetken tullen.

Zohar ei ikinä poista keneltäkään vapaata tahtoa. Saat itse valita hyödynnätkö sen apua ja ymmärrätkö tai annatko edes mahdollisuuden sen erityisarvolle – vai pidätkö sitä vain yhtenä kirjana muiden joukossa. Tämän jälkeen Zohar toimii juuri valitsemallasi tavoin. Samoin jokainen voi aivan itse valita millä tavalla tai syvyydellä hän haluaa hyödyntää Zoharia. Yksinkertaisimmillaan jo Zoharin omistaminen tuo monenlaista suojaa. Vaikka se ei poistakaan vapaata tahtoasi ja antaa sinun edelleen tehdä myös epäedullisia valintoja, toimii se kuitenkin suojamuurina toisten henkilöiden aiheuttamaa negatiivisuutta vastaan. Tämän vuoksi useat haluavatkin sijoittaa Zoharin kotiin, autoon, toimistoon tai muuhun tärkeään paikkaan ja sen lisäksi mahdollisesti pitää yhtä kopioita jatkuvasti mukanaan. Samoin Zohareita sijoitetaan usein sellaisiin paikkoihin joissa monenlainen negatiivinen energia saattaa helposti saada yliotteen. Tällaisia paikkoja ovat mm. sairaalat, vankilat ja erilaiset kriisikeskukset.

Zoharin omistamisen jälkeen seuraava askel on sen avaaminen ja tekstin silmäily. Jos osaat ääntää heprean aakkosia, voit myös lausua tekstiä vaikka et ymmärtäisikään varsinaista aramean kieltä. Tämä voi olla osa jotakin yleistä päivittäistä hiljentymishetkeä yleisen hyvän energiatason saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi – tai voit käyttää tätä menelmää tilanteissa joissa tarvitset jotakin lisäapua tai selkeyttä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Muistathan, että Zohar usein vastaa tavalla jota et välttämättä voisi arvatakaan. Vaikka luulisit tietäväsi parhaan etenemistavan jonkin tilanteen ratkaisemisessa ja pyydät sen toteutumista, saatatkin saada eteesi jonkin aivan erilaisen ja huomattavasti paremmin sinulle sopivan ratkaisun. Tietoinen mielihän ei koskaan voi nähdä kaikkia ratkaisuvaihtoja ja Zoharin sisältämä maailma on äärettömän paljon laajempi.

Jos todella haluat opiskella Zoharia, tällöin tarvitset itsellesi opettajan. Zoharin opiskelua varten sinun on myös ensin ymmärrettävä muutamia perustavaalaatua olevia universaaleja lakeja sekä löydettävä juuri sinulle sopiva opiskelutapa. Tämä onnistuu erilaisten peruskurssien, edistyneempien opiskelijoiden tuen ja ennenkaikkea henkilökohtaisen opettajan avulla. Opettaja pystyy näkemään mikä on sopivaa juuri sinulle jotta voit todella hyötyä opiskelusta ja ennenkaikkea pystyt soveltamaan oppimaasi käytännössä. Zoharin pääasiallisin tarkoitus ei ole antaa tietoa pelkästään tietämisen ilosta, vaan auttaa sinua muuttamaan omaa elämääsi entistäkin paremmaksi ja kohtaamaan matkalla olevat esteet ja vastukset. Kabbala-keskus järjestää monenlaisia peruskursseja edellämainituista henkisyyden perusteista ja tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen opettajaan.

Zoharista on erilaisia versioita. Yksinkertaisin ja kevyin versio on taskuversio, joka sisältää suojaan, turvaan ja terveyteen liittyvän osuuden. Se on erityisesti tarkoitettu jatkuvasti mukana kuljetettavaksi suojaksi. Täysi Zohar on noin tiiliskiven kokoinen teos, jossa on lähes kaksituhatta sivua, ja se sisältää arameankielisen tekstin kokonaisuudessaan. Tämä versio sopii kotiin, toimistoon tai minne tahansa jonne halutaan saataville koko Zoharin energia kaikille mahdollisille osa-alueille. Laajin versio on 23-osainen sarja, joka käsittää noin hyllymetrillisen kirjoja. Tässä kirjasarjassa arameankielinen teksti on sama kuin yhden kirjan versiossakin, mutta teksti on hieman helpommin luettavassa muodossa. Lisäksi jokaisen osuuden alussa on yhteenveto luvun sisällöstä ja käyttötarkoituksesta sekä jokaisen jakeen jälkeen on lyhyt kommentointi kyseisen osuuden sisällöstä. Tämä versio on tarkoitettu todelliseen Zoharin opiskeluun. Jokainen viikko, kuukausi ja itse asiassa jokainen kuluva hetki on erilainen. Täysistä versioista on mahdollista löytää kulloiseenkin hetkeen liittyvä erityinen teksti erilaisten taulukoiden avulla. Lisäksi saatavilla on taulukoita erilaisiin energioihin, vaikkapa anteeksiantoon, työmenestykseen tai toimeentuloon. Jos sinulla ei vielä ole mitään Zohar-versiota, voit aloittaa ja saada esimakua luomalla tunnuksen www.zohar.com -sivustolle. Sivustolla on saatavilla täysi arameankielinen teksti englanninkielisillä kommentoinneilla eikä palvelun käyttö maksa mitään.

Zohar ei ole minkään uskonnon omaisuutta, vaan päinvastoin se edustaa yhtenäisyyttä kaukana uskontojen takana ja tarjoaa ymmärrystä erilaisten maailmankatsomusten yhdistämiseen. Koska Zohar on ollut aina olemassa, kaikki muu on rakennettu sen viisauden päälle. Yksi tapa mallin ymmärtämiseen voisikin olla puunsiemen. Kun sinulla on puunsiemen, pitää se sisällään rungon, oksat, lehdet – kaiken mitä puuhun ikinä voi tulla. Samalla tavoin Zohar on siemen koko tälle maailmalle. Se pitää siis sisällään mm. erilaiset uskonnot, filosofiat, tieteet, maailmankatsomukset – jokainen on oma oksansa tässä samassa puussa. Jos vaikkapa uskonnot ja tieteet toisinaan kinastelevatkin keskenään siitä kumpi on oikeassa – tai eri uskonnot taistelevat keskenään, on Zoharilla kaikkiin näihin tilanteisiin aina sama vastaus. Vastaus on se, että jokainen näistä oksista edustaa osatotuutta ja on siksi oikeassa. Jokainen oksa kuitenkin samalla tarkkailee maailmaa tietystä näkökulmasta ja siksi havainnot ovat aina tavalla tai toisella rajoittuneita. Siksi Zohar kehottaa kaikkia ottamaan muutaman askeleen taaksepäin hieman epämukavammalle maaperälle ja katsomaan kokonaisuutta kauempaa. Riittävän kaukaa katsottuna onkin helppo huomata, että puun oksat ovat tosiaankin toisiinsa verrattuna erilaisia, mutta yhdessä ne muodostavat kauniin ja ehjän kokonaisuuden. Tämän vuoksi Zohareita jaetaan aivan kaikille eikä Zoharin opiskelussa keneltäkään vaadita oman uskonnon tai maailmankatsomuksen kieltämistä. Päinvastoin. Zohar auttaa kristittyjä olemaan parempia kristittyjä aivan samalla tavoin kuin muslimeja ymmärtämään paremmin omaa uskontoaan. Lisäksi kaikki ymmärtävät entistäkin paremmin oman asemansa suuressa kokonaisuudessa ja sen miten kaikki täydentävät tosiaan. Tämän jälkeen keskustelut oikeassa olemisesta tai toistemme paremmuudesta voidaankin unohtaa ja keskittyä yhteisen hyvän edistämiseen näennäisistä raja-aidoista riippumatta.

Maailma nousee päivä päivältä korkeammalle tietoisuuden tasoilla ja syyn ja seurauksen välinen aika lyhenee. Nyt on todellakin aika keskittyä meitä kaikkia yhdistäviin asioihin näennäisten eroavaisuuksien sijasta. Jotta tämä kehitys etenisi mahdollisimman jouhevasti, maailmanlaajuinen Zohar-projekti pyrkii jakamaan Zohareita suuria määriä joka ikinen päivä. Kuka tahansa voi saada ilmaiseksi taskuversion omaan käyttöönsä. Veloituksetta lahjoitettavat täydet versiot on puolestaan ensisijaisesti tarkoitettu yleisiin tiloihin, kuten poliisi- ja paloasemille, vankiloihin, kouluihin, hallinto- ja toimistorakennuksiin ja liikenteellisiin keskuspaikkoihin jossa energia voi hyödyttää suuria ihmisjoukkoja. Yksi universaaleista lainalaisuuksista on se, että kaikki täytyy aina ansaita. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että jokainen ostaa oman kodin suojaksi tai opiskeluun tarkoitetun täyden version. Tällä tavoin jokainen voi edes hieman ansaita saamaansa viisautta ja energiaa sekä samalla ilmaista arvostustaan Zoharia kohtaan. Jokaisesta ostetusta Zoharista rahoitetaan myös ilmaiseksi jaettavia versioita ja tämähän tarkoittaa sitä, että kukaan Zoharin ostaja ei koskaan hanki Valoa ainoastaan itselleen, vaan samalla tukee myös saman energian leviämistä jonnekin muualle.

Pitkään salattu ja suojattu viisaus on siis nyt kaikkien saatavilla. Olisiko sinunkin nyt aika pohtia itsesi avaamista jollekin aivan uudelle opastukselle ja suojalle ja antaa Zoharille mahdollisuus?

Löydät Zoharin täysversion nyt Ajatellen-kaupasta ja voit tiedustella veloituksetta jaettavia taskuversioita info@ajatellen.fi -osoitteesta.

Avioliitto

Avioliittokeskustelu on tämän päivän sana. Erilaisia mielipiteitä on perusteltu niin Raamatulla kuin muillakin vanhoilla ikiaikaisilla teksteillä yleisten perinteiden lisäksi. Mutta tässäkin aiheessa on tainnut unohtua alkuperäisten termien syvällinen ymmärrys ja tämän vuoksi keskustelu on ollut melkoisen huteralla perustalla.
Kukaan ei varmasti kiellä etteikö vaikkapa Raamattu kertoisi avioliiton yhteydessä miehestä ja naisesta. Mutta oletko sinä miettinyt mitä ovat nämä jatkuvasti toistellut “mies” ja “nainen”?

Mitään tekstejä ei ainakaan ole syytä ymmärtää vain kirjaimellisesti. Kaikki todelliset viisaudet ja viestit on aina kätketty useisiin erilaisiin kerroksiin monenlaisten vertauskuvien ja koodisanojen taakse. Ensimmäinen syy yleisiin epäselvyyksiin on varmasti seurausta alkuperäisen tekstin epätarkasta kääntämisestä. Itse asiassa tekstejä on valitettavasti hyvin vaikea enää ymmärtää minkään käännöksen jälkeen. Esimerkiksi alkuperäisessä hepreankielisessä Raamatussa osa teksteistä on erikokoisilla kirjaimilla, joidenkin sanojen välissä on normaalia pidempi välejä, tai joidenkin kirjaimien päällä oli ylimääräisiä palloja tai muita erikoismerkkejä. Lisäksi alkuperäiseen koodaukseen kuuluu vahvasti idea numerologiasta. Jokaisella kirjaimella on tietty numeroarvo ja jos kahdelle eri sanalle muodostuu sama numeroarvo, kyseiset sanat tarkoittavat samaa asiaa. Näiden syiden vuoksi tekstien kääntäminen on käytännössä mahdotonta. Käännettävissä ovat ainoastaan epäoleelliset ja yleensä täysin järjettömät pinnalliset tarinat joista on hyvin vaikea hyötyä. Aina kun haluamme ymmärtää todellisen sanoman, meidän on tulkittava alkuperäisiä tekstejä.

Mitä sitten miehestä ja naisesta kerrotaan? Ensinnäkin sanat eivät varsinaisesti edes tarkoita miestä ja naista, vaan mies- ja naispuoleista. Esimerkiksi englanninkielessä nämä vastaavat sanat olisivat male ja female – eikä suinkaan man ja woman.

Raamattuhan kertoo käytännössä lähestulkoon ainoastaan erilaisten energioiden hallitsemisesta. Näillä energioilla on erilaisia koodisanoja. Osa energioista on miespuolista ja osa naispuolista. Miespuolisuus edustaa aina antamista, positiivisuutta ja oikeanpuoleista tilaa tai ominaisuutta. Naispuolisuus on luonnollisesti tämän vastakohta, eli vastaanottamista, negatiivisuutta ja vasemman laidan energiaa. Suomenkielisessä Raamatussa tarinoissa esiintyvät mies ja nainen eivät siis tarkoita välttämättä lainkaan ihmisiä, vaan minkä tahansa asian molempia äärilaitoja. Kyseinen asia on mahdollista ymmärtää täysin ainoastaan vastakohtien ja tasapainon avulla.

Kun sanojen taustaa ja toistumista eri tilanteissa tarkastellaan enemmän, voidaan huomata että ne liittyvät myös oleellisesti maailman ja ihmisen luomiseen. Kirjaimellinen tarinahan kertoo, että ensin luotiin Aatami ja hän edusti kaikkea. Myöhemmin Eeva luotiin Aatamin kylkiluusta eli hyvin pienestä osasesta. Tästä huomataan se, että Aatami ja samalla miespuolinen energia edustaa alkuperäistä luotua maailmaa ja kaikkea olemassaolevaa. Eeva ja naispuolinen energia puolestaan on vain jälkikäteen luotu hyvin pieni osa tästä todellisesta maailmasta.

Termit mies ja nainen edustavat näitä erilaisia ulottuvuuksia. Mies on suuri kokonaisuus, joka pitää sisällään kaiken. Nainen on pieni osa tästä ja käytännössä edustaa fyysistä ulottuvuutta – eli tätä maailmaa jota voimme havannoida fyysisillä aisteillamme. Miespuoliseen maailmaan liitymme ajatusten, mielen ja tunteiden avulla. Ihminen on luotu kuvastamaan tätä maailman rakennetta ja siksi ainoastaan naisella on liityntäpinta tähän ulottuvuuteen ja kyky synnyttää uutta elämää fyysiseen maailmaan.

Miehen ja naisen välinen avioliitto pyrkii havainnollistamaan tätä usean eri ulottuvuuden mallia. Elämä pelkästään fyysisessä ulottuvuudessa on mahdotonta ilman että ammennamme ideoita, opastusta ja elinvoimaa näkymättömistä ulottuvuuksista. Mitä enemmän pystymme ylläpitämään tätä henkistä yhteyttä ilman että fyysinen maailma saa liikaa valtaa, sitä helpompaa tasapainoinen ja onnellinen elämä on. Tämän vuoksi avioliitto eli tällaisen jatkuvan yhteyden saavuttaminen on tavoiteltavaa ja siihen kannustetaan.

Erilaisina aikoina jokainen tarvitsee erilaisia apuvälineitä ja erilaista ymmärrystä jotta kehittyminen uudelle ja korkeammalle ymmärryksen tasolle on mahdollista. Raamatun teksteissä tätä kehitystä kuvataan usein avioliiton solmimisella, puolison vaihtamisella tai jopa tasapainoiluna useiden puolisoiden kanssa. Mikään näistä ei siis kuvaa kahden ihmisen välistä parisuhdetta, vaan matkaa jonka jokainen meistä joutuu tekemään opiskellessaan elämää ja tämän maailman toimivuutta ja lainalaisuuksia.

Toisaalta Raamattu kertoo vertauskuvilla myös sielunvaelluksista ja siitä, että jokainen sielu jakautuu aina kahteen osaan tässä fyysisessä ulottuvuudessa. Myös näistä sielun osista käytetään vertauskuvia mies ja nainen. Kun kumpikin näistä puoliskoista on oppinut riittävästi ja toteuttanut riittävästi tarkoitustaan, nämä puoliskot voivat kohdata ja liittyä jälleen yhteen. Tämä on pitkä ja haastava prosessi ja puoliskot saattavat etsiä toisiaan useiden elämien ajan ennenkuin kaikki olosuhteet ovat kohtaamiselle otollisia. Kun kohtaaminen lopulta tapahtuu, tämän jälkeen puoliskot liitetään ikuisesti yhteen energiatasolla tietyillä meditoinneilla. Myös tästä tapahtumasta käytetään avioliittoilmausta.

Huomattavaa on se, että missään vaiheessa tekstit eivät ota kantaa siihen kuinka näiden energioiden tulisi ilmentyä tässä fyysisessä maailmassa. Käytännössä joka ikinen meistä on hyvin monenlaisten energioiden yhdistelmä ja tämän hetkinen sekoitus vastaa sitä mitä juuri tässä elämässä tarvitaan. Jokainen sielu tai oikeastaan sielun puolikas voi ottaa itselleen juuri sellaisen muodon kuin minkä se tunnistaa parhaiten edistävän sitä kokemusta jota se juuri nyt on hakemassa. Useimmiten nämä puolikkaat säilyttävät saman sukupuolen toistuvien elämien aikana. Pääsääntöisesti siis miespuolinen osa ilmestyy valtaosaan elämistään miespuolisena henkilönä, mutta jos johonkin kokemukseen naispuolinen ilmentymä onkin sopivampi, mikään ei estä sielua valitsemasta niin.

Maailma alkaa jo olla niin vanha, että tällaisten aivan uusien ja perinteisiin nähden outojen kokeilujen määrä selkeästi näyttää olevan lisääntymässä. Kaikkien sielut haluavat siirtyä vauhdilla kehityksessä eteenpäin ja kokeilla rohkeasti monenlaisia uusia asioita. Enää ei ole harvinaista kuulla henkilöistä, jotka ovat hämillään vaikkapa siitä että he eivät tunne olevansa oikean sukupuolen kehossa. Näissä tapauksissa täytyy tosiaan muistaa fyysisen maailman olevan vain illuusiota emmekä voi mitenkään päältäpäin katsomalla sanoa millaista energiaa kukakin kantaa sisällään ja minkä sukupuolen kumppani hänelle olisi sopivin juuri tähän hetkeen.

Raamattu ei ota sanallakaan kantaa fyysisessä maailmassa tapahtuvaan avioiliittoon. Se kertoo siis vain energioiden hallitsemisesta ja kannustaa liittämään tämän fyysisen ulottuvuuden näkymättömään ajatusten maailmaan hallitusti ja tasapainoisesti. Ilman tällaista tasapainoa seurauksena on aina jonkinlaista negatiivisuutta ja ei-toivottuja seurauksia. Tämän vuoksi teksteissä kahden samanlaisen energian yhdistäminen saattaa olla suoranainen “kauhistus”. Aivan vastaavista syistä myös mm. tiettyjä ruokia kielletään syömästä, tiettyjä eläimiä käsketään uhraamaan ja joitakin vaatemateriaaleja ei saa yhdistää. Nämäkin ruuat, eläimet ja materiaalit edustavat erilaisia energioita ja teksti yrittää opettaa tekemään jokaisessa tilanteessa mahdollisimman optimaalisia valintoja.

Tätä mallia myös Jeesus opetti. Hän toisti jatkuvasti periaatetta, jonka mukaan reitti Jumalan luokse tapahtuu vain pojan kautta. Kun tekstejä luetaan tarkemmin, ilmaus “poika” tarkoittaa juuri näitä näkymättömiä ulottuvuuksia, jotka ovat tämän fyysisen maailman ja alkuperäisen kaiken luoneen puhtaan alkuenergian välissä. Jeesus ei siis yrittänyt nostaa itseään erityisasemaan, vaan pyrki opettamaan kaikille israelilaisille sitä miten kuka tahansa voi olla Jumalan poika ja omaa tietoisuutta ja ymmärrystä kehittämällä nousta koko ajan ylemmille tasoille. Väline tähän työhön ei ole keskittyminen illuusiomaailmaan, vaan rajaton ja ehdoton rakkaus joka yhdistää meitä jokaista kaikista syvällisimmällä tasolla ja jossa olemme kaikki yhtä.

Ajatteletko lapsia?

Päivittäisissä keskusteluissa pohditaan jatkuvasti lasten etua. Lasten hyvinvoinnilla voidaan yrittää perustella niin homoliittojen kieltämistä kuin käytännössä mitä tahansa asiaa. Lähtökohtaisestihan yhteisen hyvän löytäminen ja kaikkien osapuolien huomioiminen on aina hyvä asia. Mutta valitettavan usein keskustelut ovat kaikista hyvistä tarkoitusperistä huolimatta kovin yksipuolisia ja rajoittuneita – eivätkä varsinkaan johda lopputulokseen jota keskusteluissa yritetään saada aikaan.

Ensimmäinen ja ehkä suurin haaste on pystyä keskustelemaan siten ettei keskustelijan oma etu saa valtaa. Onhan nimittäin helppoa päättää itselleen mukavantuntuinen mielipide, jossa omaa ajattelumallia ei tarvitse lähteä kyseenalaistamaan tai astua muuten tuntemattomalle maaperälle etsimään jotakin uutta ja ehkä hieman pelottavan tuntuista totuutta. Valitettavan usein johtavat poliitikot ja muut merkkihenkilöt syyllistyvät tähän ja tämän seurauksena julkisuudessa käytävät keskustelut eivät pohjaudu enää millään muotoa alkuperäisen asian edistämiseen, vaan ainoastaan keskustelijoiden oman mukavuuden ja aseman säilyttämiseen.

Tämän vuoksi halusin tuoda esiin lähestymistavan joka kovin usein unohtuu lasten edusta keskustellessa. Tämä on käytännössä kaikissa vanhoissa teksteissä ilmenevä malli sielunkierrosta ja jatkuvasta uudelleensyntymästä. Ainoastaan tällä mallilla koko maailman olemassaoloa ja elämän tapahtumia on mahdollista ymmärtää. Malli pitää sisällään valtavan verkoston, jonka kautta kaikki asiat liittyvät toisiinsa, ja tämä fyysisillä aisteilla näkemämme “harjoittelukenttä” on vain pieni läpikulkualue. Mitä enemmän opiskelemme tällaista lähestymistapaa ja universaaleja lainalaisuuksia, sitä enemmän tämä maailma ja sen tapahtumat alkavat tuntua ymmärrettäviltä.

Todellinen fyysisillä aisteilla näkymätön maailma on se missä kaikki asiat ovat. Liitymme siihen puoliskoon ajatuksilla, tunteilla ja mielenvoimalla. Siinä ulottuvuudessa ei ole aikaa ja kaikki tapahtuu ajatuksenvoimalla välittömästi. Myös syy ja seuraus ovat tiukasti kiinni toisissaan – seuraus jokaisesta ajatuksesta on välitön. Se on ympäristö, jossa on helppoa oppia nopeasti tekemään ainoastaan positiivisia asioita – onhan syyn ja seurauksen suhde niin ilmeinen. Tämä saattaa kuulostaa ideaalilta maailmalta, mutta siinäkin on yksi vika.

Jotta voisimme täysin tietää minkä tahansa asian, on siitä koettava erilaisia puolia. Ilman sairauksia on mahdotonta ymmärtää mitä terveys tarkoittaa – tai ilman köyhyyttä ei rikkauskaan tarkoita mitään. Tämän vuoksi tämä fyysinen maailma on olemassa. Täällä meillä on mahdollisuus hankkia ymmärrys omien tekemisten avulla ja aikaavievillä prosesseilla myös sellaisiin asioihin joiden tekeminen ajattomassa ja aineettomassa maailmassa on mahdotonta.

Jokainen määrittelee ja valitsee hyvin tarkasti oikeanlaiset olosuhteet elämälleen ennen syntymäänsä. Näitä valintoja ovat vaikkapa perheenjäsenet, syntymäpaikka ja -aika, erityiset lahjat ja vastaavasti myös haasteet – eli kaikki ne asiat joita tarvitaan jonkin uuden ja tärkeän kokemuksen saavuttamiseen. Koska syntymän jälkeen emme enää suoraan muista tekemiämme valintoja, jotkut olosuhteet ja ympärillä olevat perheenjäsenet heidän edustamine piirteineen voivat tuntua todella oudoilta. Onneksi aina kun kykenemme olemme avoimia ja seuraamaan universumin lähettämiä viestejä, saamme näistä aikaisemmista valinnoista jatkuvasti monenlaisia vihjeitä jotka opastavat oikeanlaisiin tilanteisiin tekemään juuri oikeita asioita.

Valinnoissa lähtökohtana on aina se, että tarpeelliset asiat näyttävät puuttuvan. Jos tarkoituksenamme on kokea tietynlaisia asioita vanhempiemme kanssa, ehkä valitsemme vanhemmat jotka eivät luonnostaan osaa ilmaista juuri näitä piirteitä. Tai jos tehtävämme on aikaansaada koko maailmaan suuri muutos, ehkä valitsemme syntymäolosuhteet niin, että tämän asian tekeminen näyttää aivan mahdottomalta. Tämän jälkeen voimme tietoisesti tehdä muutoksia ja askel askeleelta luoda uusia olosuhteita ja tilanteita.

Jos joku päättää vaikka syntyä kehitysvammaisena, vaikeasti sairaana, keskelle sotatannerta tai kotiin, jossa on tietynlaisia ongelmia perheenjäsenten välillä, on kaikella tällä jokin tärkeä syynsä. Mitään sattumiahan ei ole olemassa. Näihin olosuhteisiin syntynyt henkilö tarvitsee tämän elämän tarkoitukseensa juuri nämä ympärillä olevat ja tarkasti valitut yksityiskohdat.

Usein meillä on tarkka mielikuva siitä kuinka toisten henkilöiden asioiden tulisi sujua. Olemme parhaita asiantuntijoita määrittelemään millaisiin normeihin ja sääntöihin toisten henkilöiden tulisi mukautua. Mutta näissä tilanteissa lähes aina unohdamme sen, että kukaan meistä ei millään voi tietää tai edes arvailla sitä mitä toiset henkilöt ovat tulleet tähän maailmaan kokemaan. Mistäpä voisit vaikkapa tietää, että lapselle olisi parempi jos vanhemmat olisivat jonkin tietyn muotin mukaisia? Lapsihan on nimenomaan saattanut odottaa pitkään vaikkapa tietynlaisen kahden isän muodostaman perheen ilmestymistä perinteisen perhemallin sijaan. Tai rauhallisen ja tasapainoisen perheen sijasta lapsi saattaa tarvita koettavakseen vaikkapa väkivalta- tai alkoholiongelmista kärsivän perheen.

Tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, etteikö meidän tulisi puuttua tilanteisiin jos joku on vaarassa tai muutoin selkeästi avuntarpeessa. Mutta oleellista on se, ettei kenenkään tulisi olettaa mitään toisten henkilöiden elämästä ja olosuhteista eikä varsinkaan pyrkiä vain tekemään itselleen mukavia ratkaisuja. Toisen henkilön parhaan mahdollisen edun toteutumisen ymmärtäminen on äärimmäisen vaikeaa eivätkä siinä auta mitkään diplomit, tutkinnot tai tutkimusaineistot. Jos oikeasti haluat kieltää toiselta henkilöltä jotakin tai ottaa häneltä jonkin haastavan tilanteen pois, saatat estää häntä toteuttamasta jotakin hyvin tärkeää tehtävää josta koko maailman kehitys on riippuvainen.

Näihin asioihin ei voi säätää yleisiä käytäntöjä tai lakeja. Jokaisen velvollisuutena on koko ajan oppia ymmärtämään enemmän maailmaa ympärillään ja nähdä paremmin mitä kukin tarvitsee. Tässä työssä kiellot, määräykset tai perinteet eivät auta, vaan onnistuminen ja menestys on suoraan verrannollinen siihen kuinka hyvin pystyt avaamaan oman sydämesi kaikille kohtaamillesi henkilöille.

Syy vai seuraus?

Syyn ja seurauksen lakiin on yleisellä tasolla helppo uskoa. Teetpä positiivisia tai vähemmän edullisia tekoja, saat jossakin vaiheessa niitä vastaavan seurauksen. Tästä on jopa yleensä helppo löytää todisteitakin pienen pohdinnan jälkeen.

Tarkkailemme tätä maailmaa pääosin fyysisten aistiemme avulla ja nehän ovat tunnetusti erittäin rajoittuneita. Jos vaikka kymmenen henkilöä seuraa täsmälleen samaa tilannetta, jokainen heistä todennäköisesti kokee tapahtuneen hieman eri tavoin. Tämän vuoksi syyn ja seurauksen lain toiminnan toteaminen suuremmalla tasolla onkin hyvin haasteellista. Eihän se onnistu kaikilta edes omassa henkilökohtaisessa elämässäkään.

Periaatteet ovat kuitenkin aina mittakaavasta riippumatta samat. Sillä ei ole merkitystä katsotaanko perhepiirissä, kotikaupungissa, jossakin maanosassa tai koko maailmassa ilmeneviä tapahtumia. Ne ovat ensisijaisesti seurauksia lähialueen tai -piirin tapahtumien yhteenlasketusta summasta, mutta lopulta kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen. Myös sinun ja minun tekemiset ja tekemättä jättämiset vaikuttavat tapahtumiin ympäri maailman – myös paikoissa joista emme välttämättä ole koskaan edes kuulleetkaan.

Yksittäisten syiden yhteenlaskemista voi kuvata perinteisellä kaksikuppisella vaa’alla. Jokaisen asiasta ilmenevät vastakkaiset ajatukset ja teot sijoitetaan eri puolille omiin kuppeihinsa ja tämän jälkeen katsotaan kummalleko puolelle vaa’an neula kääntyy. Tämä ratkaisee suoraan sen millaisia tapahtumia näemme ympärillämme. Aina kun vaa’an neula siirtyy keskikohdan yli toiselle puolelle, maailmassa nähdään muutos. Esimerkiksi negatiiviselle puolelle siirryttäessä seurauksena voi olla sodan syttyminen ja vastaavasti positiivisella asteikolla rauhan saavuttaminen ja kaoottisen tilanteen vähittäinen palautuminen normaaliksi.

Tämä periaate unohtuu valitettavan usein kun yritämme tehdä maailmaan muutoksia ja parantaa mitä tahansa asiaa. Saatamme ajatella, että maailmanrauhan neuvotteleminen on vaikkapa YK:n tai jonkin muun vastaavan organisaation tehtävä eikä meidän pidä siksi puuttua liikaa asiaan. Ehkäpä voisimme vain järjestää mielenosoituksen sotaa vastaan ja muistuttaa poliitikkoja siitä että he hoitaisivat työnsä? Tai saatamme ehkä kuvitella että rauha ja hyvinvointi voi ilmetä ainoastaan jos joku hirmuhallitsija tai väestöryhmä saadaan kammettua pois vallasta. Tai ehkä pohdimme etteivät toisella puolella maailmaa olevat hädät ja epäkohdat ole lainkaan minun ongelmiani tai että en joka tapauksessa voisi tehdä asialle mitään.

Kun ymmärrämme syyn ja seurauksen lain todellisen toiminnan, on helppoa huomata että edellämainitut esimerkit ja ajattelumallit eivät toimi alkuunkaan.

Esimerkiksi YK:n päätöksentekokyky on vain seurausta siitä millainen tilanne maailmassa on. He eivät voi tehdä muutoksia. He ja heidän kulloisetkin vaikutusmahdollisuutensa ovat vain seurauksia siitä mitä vaaka milloinkin näyttää. Jos asiat ovat jo kehittymässä kohti oikeaa suuntaa, se voi ilmentyä neuvottelutuloksena ja rauhansopimuksena, mutta toisaalta jos neuvottelut eivät etene, on se vain ilmentymä siitä ettei maailma kokonaisuutena ole vielä muuttunut tarpeeksi eikä ole valmis läpimurtoon.

Samalla tavoin minkään hallitsijan väkivaltainen vallastasyökseminen ei ikinä voi olla ratkaisu mihinkään ongelmaan. Hänhän on ainoastaan seurausta siitä mitä hänen ympärillään on aikaisemmin tapahtunut. Jos hänet kukistetaan ja maailma on edelleen samassa tilassa, hänen tilalleen nousee toinen henkilö joka todennäköisesti edustaa vielä voimakkaammin samoja piirteitä – tai sitten sekasorto ja muut ikävät asiat ilmenevät muulla tavalla.

Seurauksiin vaikuttaminen ei koskaan saa aikaan mitään pitkäaikaista ja pysyvää tilaa. Kriisin näkyviin seurauksiin puuttuminen voi ainoastaan antaa hetkellistä helpotusta, mutta ilman todellisia muutoksia alkuperäisen syyn on väistämättä tultava uudelleen esiin jossakin muodossa. Tällä hetkellä ehkä paras esimerkki tästä on talouskriisin hoitaminen. Tällä hetkellä useassa maassa vain sammutetaan tulipaloja ja vältetään tekemästä oikeita muutoksia. Tämän vuoksi samat tapahtumat uusiutuvat yhä uudelleen ja uudelleen. Alkuperäisiin tilanteen synnyttäneisiin syihin ei yksinkertaisesti ole vielä paneuduttu tai sitä ei tehty riittävällä tasolla.

Mitä sitten voimme tehdä laaja-alaisille ja suuriin ihmisryhmiin vaikuttaville ikävyyksille? Paljonkin! Ensimmäiseksi kannattaa muistaa se, että ainakaan missään tapauksessa kenenkään ei kannata kohdistaa voimiaan minkään ikävän asian vastustamiseen. Nehän ovat vain seurauksia ja voivat olla olemassa ainoastaan niin kauan kun syötämme tapahtumalle, henkilölle tai ilmiölle lisää energiaa. Tämän vuoksi monet mielenosoitukset ja kansanliikkeet toimivatkin usein alkuperäistä ajatustaan vastaan. Äkkiseltäänhän vaikkapa sodan vastustaminen saattaa tuntua oikein hienolta ja kannatettavalta ajatukselta. Mutta jos osoitamme vihaa ja epäkiitollisuutta jotakin hallitsijaa tai kansakuntaa kohtaan, tällöinhän vain vahvistamme negatiivisuutta josta sota on alunperinkin seurausta.

Jos oikeasti haluamme muutosta tilanteeseen, tällöin ainoa ratkaisumalli on ryhtyä kääntämään vaa’an viisaria lähemmäksi keskiasentoa ja lopulta kokonaan toiselle puolelle. Rauhan tavoittelussa tämä tapahtuu vahvistamalla piirteitä, jotka yhdistävät ihmisiä, lisäävät ymmärrystä erilaisuutta kohtaan ja kunnioittavat ihmisarvoa. Kun riittävän moni ryhtyy toteuttamaan tällaisia muutoksia elämässään, tämän jälkeen maailman on muututtava. Tämän jälkeen erilaiset organisaatiot tekevät uusia keksintöjä, löytävät uusia parannusmuotoja ja saavuttavat rauhansopimuksia. Nämä muutokset täytyy jälleen ymmärtää seurauksina suurella tasolla tapahtuneesta muutoksesta. Näitä suuria läpimurtoja aikaansaavien henkilöiden mahdollisuudet riippuvat siis meistä kaikista. Siksi on turhaa odottaa vastuullisissa asemissa olevilta henkilöiltä mitään merkittäviä uudistuksia jos emme muuta ensin itseämme.

Kun olemme riittävästi keskittyneet ikävien asioiden vastavoimiin, ei-toivottujen asioiden on lain mukaan poistuttava aivan omia aikojaan. Ne alkavat nääntyä energian puutteeseen, heikkenevät ja lopulta katoavat kokonaan. Niitä vastaan ei ole mitään syytä eikä tarvetta hyökätä. Mitä vähemmän niihin kiinnitetään huomioita, sitä nopeammin ne katoavat. Toki käsillä olevaan ongelmaan on puututtava ja tehtävä se mitä sillä hetkellä on tehtävissä, mutta samalla on pidettävä mielessä haluttu suurempi lopputulos ja toimittava myös sen edistämiseksi.

Kysymys ei ole suurista asioista. Kyse on periaatteen ymmärtämisestä, pienistä jatkuvista muutoksista ja joukkovoimasta. Vaikka yksi henkilö käyttäisi koko elämänsä ja kaiken mahdollisen aikansa jonkin hyvän asian edistämiseen, hän ei pysty aikaansaamaan samaa lopputulosta mihin kykenemme ryhmänä. Kun suuri ryhmä ymmärtää nämä periaatteet ja ryhtyy soveltamaan niitä normaaliin arkeen, pääsemme nopeasti todistamaan positiivista kehitystä vaikka yksittäisiltä henkilöiltä tarvitaan enää vain pieniä ja hallittuja muutoksia.

Millä pienellä muutoksella sinä voisit ilmentää hieman enemmän asioita joita haluaisit nähdä koko maailmassa – ja samalla kääntää hieman vaa’an viisaria? Entä kenelle voisit kertoa syyn ja seurauksen laista?

Sytytämme kynttilän

Illat ovat pimenneet ja sytytämme yhä enemmän kynttilöitä valaisemaan pimeää talviaikaa. Kynttilät luovat mukavaa tunnelmaa, mutta oletko koskaan pohtinut mihinkähän tämä vaikutus perustuu? Olet varmasti huomannut että kynttilän sytyttämisen jälkeen tilaan tulee heti jokin muutos. Energia on selvästi erilainen kuin vain hetkeä aikaisemmin.

Kynttilän liekissä on helppo nähdä monta osaa. Suoraan sydämen ympärillä ei yleensä tapahdu juurikaan mitään. Itse asiassa usein näyttää siltä, että sydämen ympärillä olisi melkeinpä tyhjä tila ennenkuin varsinainen liekki näyttäytyy hieman kauempana. Samoin liekissä on erivärisiä ja -kirkkauksisia kerrostumia. Liekki on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa. Se pyrkii koko ajan kasvamaan mahdollisimman suureksi ja kurottautuu mahdollisimman korkealle. Liekille on vaikeaa oikeastaan edes määrittää tarkkaa loppumiskohtaa, koska sen ympärillä tuntuu olevan lukemattomia himmeämpiä kehiä – ja vähintäänkin kynttilän lämpö ja valo leviää hyvinkin laajalle alueelle.

Kynttilän liekki on itse asiassa yksi ilmentymä tämän maailman rakenteista ja sen ominaisuuksista. Osan ulottuvuuksista näemme selvästi, osa on fyysisille aisteille näkymätöntä, ja valtaosa kaikista havaittavista ilmiöistä tapahtuu selkeästi erillään kynttilän sydämestä. Vaikka sytytämme sydämen, ilmenevät teon seuraukset muualla kuin itse sydämessä. Kynttilän sytyttäminen on vain pieni käytännön teko, mutta tämän jälkeen voimme nauttia kynttilän tuomasta positiivisesta energiasta pitkäänkin.

Yhdellä kynttilällä on myös mahdollista sytyttää rajaton määrä muita kynttilöitä. Vaikka kynttilöitä sytytettäisiin kuinka paljon, ei ensimmäisen kynttilän valo silti himmene. Päinvastoin, myös ensimmäinen kynttilä näkee ympärillään entistäkin enemmän valoa ja hyötyy tilanteesta. Tämä muistuttaa meitä periaatteesta jonka mukaan mikään todellinen antaminen toiselle henkilölle ei koskaan ole pois antajalta – vaan täysin päinvastoin. Lisäksi kynttilän tavoin jokaisen meistä tulisi pyrkiä positiivisiin tekoihin joilla tuomme valoa ikäviin ja negatiivisiin tilanteisiin. Pimeästä huoneesta ei kannata yrittää poistaa pimeyttä, vaan voimat kannattaa keskittää valon lisäämiseen. Pimeässä tilassa jo yksikin kynttilä saa aikaan valtavan muutoksen ja sitä on mahdotonta olla huomaamatta.

Kynttilällä ei ole ainoastaan symboliarvoa, vaan lisäksi se on myös henkisyyden väline. Aina kun sytytämme kynttilän, avaa se samalla reittejä samoihin näkymättömiin tai muutoin hieman kauempana oleviin ulottuvuuksiin – niihin samoihin joita liekki kuvastaa. Tämän vuoksi tunnelma muuttuu, koska kynttilä avaa väylän aivan uusille energioille ja viesteille. Kynttilä onkin tavallaan silta erilaisten tilojen tai ulottuvuuksien välillä.

Tähän perustuu myös se miksi tapana on usein sytyttää kynttilöitä sekä ennen pyhäpäiviä että välittömästi niiden jälkeen. Kynttilät avaavat sillan yhdistämään nämä erilaiset energiatasot jotta pystymme hallitusti siirtymään normaalin arjen ja korkeamman energian erikoispäivien välillä. Samoin sytytämme usein kynttilöitä tästä ulottuvuudesta jo eteenpäin siirtyneille henkilöille heidän kuolemansa vuosipäivänä. Useat henkisyyden tekstit selittävät, että kaikki positiivinen energia ja upeat saavutukset mitä henkilö teki koko elinaikanaan, on jälleen saavutettavissa vuosipäivänä. Kynttilän sytyttäminen yksinkertaisesti avaa reitin jotta voimme kommunikoida näiden toisessa ulottuvuudessa olevien henkilöiden kanssa ja liittyä heidän positiivisiin piirteisiin.

Usein kynttilöitä sytytetään kaksi. Tällä on lukuisia merkityksiä, mutta varmaankin tunnetuin on liittyminen sielunkumppani-energiaan. On tietysti helppo ymmärtää kahden vierekkäisen kynttilän kuvaavan kahden sielun liittoa. Mutta taustalta löytyy myös syvällisempikin selitys. Hepreankielessä kynttilää kuvaava sana on “ner” (kirjaimet nun+reish). Usein sanojen takana olevien piilotettujen merkitysten kaivamiseksi on käytettävä numerologiaa ja tässä tapauksessa “ner”-sanan numeroarvoksi tulee 250. Sielunkumppanuushan tarkoittaa saman sielun eri puoliskojen kohtaamista ja liittymistä jälleen yhdeksi. Näihin puoliskoihin viitataan mies- ja naispuolisena energiana (huom! ei miehenä ja naisena niinkuin yleensä ymmärrämme tässä fyysisessä ulottuvuudessa). Naisen kehossa on 252 osaa ja miehellä vastaava luku on 248. Kun nämä lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi kahden kynttilän edustama arvo 2 x 250 = 252 + 248 = 500. Kahden kynttilän käyttäminen ei siis ole symboliikkaa, vaan käytännön energioiden yhdistämistä ja tuomista eteemme. Aina on toki muistettava se ettei mitään tapahdu automaattisesti ja pelkän kynttilän sytyttämisen seurauksena. Vaikka kynttilät avaavat reitin, jokainen joutuu toki itse tekemään tietoisen valinnan ja liittymään tähän energiaan hyödyntääkseen sitä.

Kynttilää voi toki käyttää myös meditoitaessa ja muissa hiljentymishetkissä. Kynttilän avaaman sillan avustuksella pääset helpommin ja varmemmin käsiksi sekä pyytämiisi että tarvitsemiisi viesteihin ja ideoihin.

Usein tarvitsemamme välineet ovat hyvin arkisia ja yksinkertaisia. Itse asiassa saatamme pitää niitä liiankin yksinkertaisina jotta pystyisimme uskomaan niiden voimaan. Kynttilän ei siis tarvitse olla pelkkä sisustuselementti, vaan sitä voi käyttää voimakkaana välineenä jonka avulla pääset ammentamaan viestejä ja ideoita aivan uusilta tasoilta joihin on muutoin vaikea yltää.

Vastauksia

Usein etsimme vastauksia niin arjen huoliin kuin perimmäisiin syvällisiin kysymyksiinkin aivan liian etäältä. Kun kohtaamme ongelman, voi ratkaisu olla aivan silmiemme edessä alusta alkaen. Kun lopulta huomaamme tämän, saatamme ihmetellä miten sokeita oikein olimmekaan ja kuinka yksinkertainen vastaus lopulta oli. Kuulostaako tutulta, oletko sinä kokenut tällaista?

Tähän tapahtumaan liittyy useita universaaleja lainalaisuuksia. Ensinnäkään mitään haastetta tai ongelmaa ei voi olla olemassa ilman siihen liittyvää ratkaisua tai vastalääkettä. Esimerkiksi mitään sairautta ei siis voi olla olemassa ilman että siihen on jo olemassa hoitomuoto. Tietenkään nämä vastaukset ja hoitomuodot eivät ole automaattisesti aina kaikkien nähtävillä ja saatavilla.

Toinen lainalaisuus nimittäin kertoo sen, että voimme valita ajatuksissamme vain yhden asian kerrallaan. Jos keskitymme ainoastaan ongelmaan, vieressä oleva ratkaisu pysyy kätkettynä. Tilanteeseen on aina otettava ensin etäisyyttä ennenkuin hieman eri tasolla olevan vastauksen voi huomata. Tämän vuoksi monet henkilöt kertovatkin kokemuksistaan, joissa vastaus vaikkapa työhön liittyvässä ongelmassa saattaa tulla kokatessa, autoillessa tai saunoessa – missä tahansa tilanteessa jossa ajatukset pääsevät hieman harhailemaan ja tällöin mahdollistamme pyydettyjen vastausten ilmestymisen.

Miksi sitten tarvitsemme haasteita ja ratkaisuja? Mikseivät vastaukset voisi olla koko ajan helposti saatavilla? Tämä puolestaan liittyy kolmanteen lainalaisuuteen, jonka mukaan emme ikinä saa mitään mitä emme pyydä ja mitä emme ole ansainneet. Tämän vuoksi joudumme etsimään vastauksia. Kuten aikaisemmin mainittiin, yleensä vastaukset ovat kuitenkin lähestulkoon silmiemme edessä heti alusta pitäen. Ansaitseminen voikin kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa erilaista ajattelutapaa. Ehkä tilanteen kokonaiskuvassa täytyy huomioida paremmin kaikkien osapuolien etu? Tai ehkä minun täytyy kohdata jokin pelko ja tehdä jokin uusi asia? Muutos saattaa olla hyvinkin pieni, mutta sen seurauksena siirrytkin tietoisuudessa uudelle tasolle ja pääset käsiksi pyytämiisi vastauksiin.
Näiden lainalaisuuksien ansiosta kaikki vastaukset voivat olla koko ajan kaikkien nähtävillä ja saavutettavissa. He, jotka ymmärtävät näiden lainalaisuuksien toiminnan, voivat tehdä jatkuvia muutoksia ja he löytävät reitin vastausten luokse – ja samanaikaisesti toiset saattavat todeta ettei mikään toimi.

Nämä samat periaatteet liittyvät myös ikiaikaisiin henkisiin teksteihin, joista osa jokaisen sukupolven edustajista on kyennyt hyötymään suuresti, samalla kun valtaosa pitää niitä turhina satuteksteinä. Tekstithän ovat hyvin tiukasti koodattuja ja salakirjoitettuja ja sen vuoksi ne voivat huoletta olla kaikkien silmien edessä. Ainoastaan se ryhmä joka ymmärtää nämä lainalaisuudet voi purkaa koodausta kerros kerrokselta ja ymmärtää kätketyt viestit. Kerroksellisuuden takia samoja tekstejä myös opiskellaan yhä uudelleen ja uudelleen. Kun kehitymme ja tietoisuutemme nousee jatkuvasti korkeammalle tasolle, samasta tekstistä paljastuu koko ajan lisää uusia salaisuuksia.

Sekä tekstit että suuret henkiset opettajat ovat aina noudattaneet kolmijakoista mallia. Pääperiaatteena on se, että aina kun koko maailman kehitys- ja ymmärrystaso on noussut riittävästi ja kohonnut uudelle portaalle, keskuuteemme on ilmestynyt joku henkilö joka on pystynyt avaamaan teksteistä uusia merkityksiä. Samalla tämä henkilö kuitenkin on itse ymmärtänyt, ettei hän voi viisauksia selittäessään rikkoa aikaisemmin kuvattuja lakeja. Kuulijan on aina itse ansaittava ja hoksattava asiat itse eikä niitä voida antaa valmiiksipureskeltuina. Tämän vuoksi opettajan on aina kätkettävä osa viisaudesta ja jätettävä se oppilaidensa etsittäväksi. Tämä saattaa vaikkapa tarkoittaa puhumista vertauskuvilla tai opettamista erilaisten tarinoiden kautta. Parhaimpia esimerkkejä tästä ovat varmasti Raamattu ja Zohar. Molemmat tekstit ovat niin tiukkaa koodia, että niiden todellisen sisällön purkamiseen on jo tarvittu tuhansia vuosia ja työ on edelleen kesken. Jokaisen sukupolven aikana maailmassa on ollut opettajia, jotka ovat täysin ymmärtäneet näiden tekstien sisällön, mutta he ovat annostelleet viisauden paljastumista ja jättäneet aina seuraajilleen tilaisuuden ansaita seuraavan osuuden ymmärtäminen itse.

Mitään ongelmaa ei siis voi olla ilman ratkaisua. Sinun on kuitenkin otettava aina ensin etäisyyttä ongelmaan voidaksesi löytää ratkaisu – ja usein vielä tehtävä jokin lisävaihe ansaitaksesi pääsy vastauksen luokse. Mitä enemmän huomioit muita ja yleistä hyvää, sitä korkeammalla tasolla tietoisuutesi on, ja sitä varmemmin löydät reittejä sinua odottavien viestien äärelle.

Ratkaisemme ongelman

Minkä suuren ongelman sinä ratkaiset? Tätähän kuulee usein kysyttävän kun selvitetään kuinka paljon kenelläkin on kunnianhimoa siirtyä eteenpäin, tehdä suuria asioita ja todella toteuttaa itseään. Vastaukset kysymykseen voivat olla kauniita ja yleviä. Näiden vastausten perusteella ympäri maailman on perustettu todella monenlaisia yhteen tiettyyn asiaan keskittyneitä tutkimus-, hyväntekeväisyys- tai koulutusyrityksiä tai yhteisöjä. Joku saattaa taistella tietyn tasa-arvo-ongelman parissa, joku on ottanut tavoitteekseen tietyn sairauden poistamisen maailmasta ja niin edelleen.

Nämä ovat kaikki hienoja ja kannatettavia asioita – edistystä täytyy koko ajan tapahtua kaikilla rintamilla. Mutta mitäpä luulet, onko tällaisen yhden tietyn asian ilmaiseminen paras mahdollinen vastaus esitettyyn kysymykseen?

Jos vastausta etsitään henkisyyden perusteksteistä, tullaan jatkuvasti lopputulokseen, että oikea vastaus kysymykseen on “ratkaisen kaikki maailman ongelmat!”. Kuulostaako tämä liian hurjalta? Luuletko että kukaan yksittäinen henkilö voisi millään ratkaista kaikki maailman ongelmat? Ja kuitenkin samalla todetaan, että mitään yksittäistä ongelmaa ei ikinä voi ratkaista ilman että ratkaistaan kaikki ongelmat.

Tämähän on lopulta melko helppoa nähdä tämän päivän maailmassakin. Jos vaikkapa lääketiede kehittyy ja löytää uuden lääkkeen tai hoitomuodon johonkin hankalaan sairauteen, ei mene kuin hetki ja jossakin päin maailmaa ilmestyy uusi vähintäänkin yhtä hankala sairaus. Tai jos saamme neuvoteltua rauhan yhdessä sodassa, toinen alkaa lähes välittömästi jossakin. Vaikka luulemme ratkaisseemme ongelman, ehkäpä kyse onkin siitä että onnistuimme vain siirtämään seurauksien ilmentymisen jonnekin muualle.

Mihin tämä sitten perustuu? Kun kaikki asiat ovat tasapainossa, tällöinhän kaikki on hyvin. Tällöin voimme tehdä jatkuvia muutoksia kaikilla elämän alueilla ja nauttia matkasta ilman että mikään yksittäinen osa-alue kuluttaa liikaa energiaa ja muuta huomiota. Tasapainon saavuttaminen on kuitenkin usein hyvin vaikeaa vaikka siihen keskittyisi kuinka tietoisesti. Yksinkertaistettuna tämä voisi tarkoittaa vaikka tällaista esimerkkiä: päätät poistaa tästä maailmasta sairauden X. Tämän jälkeen opiskelet kaiken saatavilla olevan tiedon tästä sairaudesta, käytät kaiken aikasi ja tarmosi etsimällä oikeita ihmisiä mukaan työhön, ja saatat jättää monia tähän asti tärkeitä asioita taaksesi jotta voit keskittyä vain tähän yhteen asiaan. Olethan tässä vaiheessa jo vakuuttunut siitä kuinka tärkeän muutoksen voit tehdä koko maailmaan ja tällä panostuksella voit ehkä kirjoittaa jopa nimesi historiaan! Mutta jos mikä tahansa yksittäinen asia vie liikaa energiaa, tällöinhän tasapaino on hukassa pahemman kerran. Tässä tapauksessa on helppoa unohtaa ihmissuhteiden, terveyden, harrasteiden ja kaikkien muiden osa-alueiden tärkeys. Vaikka ne voivat tuntua itsekkäiltä tai pikkuasioilta koko maailman parantamiseen liittyvän suuren vision rinnalla, eivät ne sitä ole.

Mikä tahansa eteneminen on haastavaa jos tasapaino on hukassa. Jos vaikka käytät kaiken energian työhösi, saatat nauttia valtavaa menestystä – mutta samaan aikaan ehkä luot suuria ongelmia perhepiirissäsi tai annat kuntosi rappeutua. Mikä tällöin sitten on tulos? Kun menestys ja toisella elämänalueella aikaansaadut ongelmat laitetaan vaakakuppeihin, tällöin tuloksena on yleensä tasapaino. Käytännössä et siis ole saavuttanut yhtään mitään. Mutta tällaisen tasapainon sijasta varmastikin huomattavasti mukavampi tilanne olisi kuitenkin se jos millään alueella ei olisi ongelmia ja saisit nauttia vaikkapa tässä tapauksessa samanaikaisesti menestyksestä sekä työssäsi että vapaa-ajallasi.

Oleellinen osa tätä konseptia on myös ymmärrys siitä, että kaikki on liittyneenä kaikkeen. Tämä ei rajoitu pelkästään edellä kuvatulla tavalla tasapainon hallintaan omassa elämässä. Siinä vaikutus on toki kaikista suurin, mutta kaikkien tekemiset lasketaan myös yhteen koko maailman mittakaavassa. Se miten kohtelet perheenjäseniäsi, asiakkaitasi tai naapuriasi vaikuttaa suoraan siihen eteneekö maailmanrauha vai työnnätkö sitä kauemmaksi. Ja tämä on oleellista myös kun pohditaan kaikkien maailman ongelmien ratkaisemista.

Maailma on monimutkainen ja siksi tarvitsemme jokaisen aihealueen todellisia asiantuntijoita. Siksi meillä on edelleenkin oltava laaja kirjo erilaisia tutkijoita ja tiedemiehiä jotka keskittyvät ymmärtämään perusteellisesti yhden asian tai asiakokonaisuuden. Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea. Mutta mistä luulet näiden asiantuntijoiden saavan tietonsa?

Uudet tieteen ja tekniikan läpimurrot voivat tulla käytännössä mistä tahansa. Joku saattaa kertoa saaneensa vain yhtääkkiä jonkun hyvän idean ollessaan kalastamassa. Toinen ehkä näki vastauksen johonkin hankalaan kysymykseen unessaan. Kolmas ehkä kuuli jonkin ratkaisevan tiedon bussissa viereeen istuneelta matkustajalta. Käytännössä mikään uusi asia ei lopulta koskaan ole kenenkään yksittäisen henkilön täysin oma aikaansaannos. Voidaankin ajatella, että nämä henkilöt ovat vain kyenneet vastaanottamaan universumin tarjoamia viestejä ja kokoamaan palapelin palaset yhteen joksikin toimivaksi kokonaisuudeksi joka voi hyödyttää suuria ihmisjoukkoja.

Kun istut kotisohvallasi ja lähetät koko maailmaan rakkautta ja lämpimiä iloisia ajatuksia ja olet tasapainossa itsesi kanssa, tällöin kasvatat positiivisen vaakakupin arvoa oman elämäsi lisäksi myös koko maailman mittakaavassa. Ja kun koko maailma astuu askeleen verran positiivisempaan suuntaan on siitä myös tultava näkyviä seurauksia. Tässä tilanteessa jokainen meistä pystyy herkistymään hieman enemmän universumin viesteille ja näkemään tai kuulemaan jotakin uutta. Yksi ilmentymä meditointihetkestä sohvalla voikin olla se, että joku tutkija jossakin päin maailmaa tekee läpimurron ja uusi hoitomuoto paljastuu koko maailmalle. Ja ehkäpä samaan aikaan jossakin toisaalla saadaan järjestymään rahoitus tai jotakin muita resursseja joiden avulla jokin toinen kehitystyö pääsee etenemään. Vaikka emme pysty aina näkemään syyn ja seurauksen suhdetta, laki toimii aina.

Kun levität positiivisuutta ja ilmaiset todellista rakkautta ja ihmisarvoa joka hetki, tällöin ratkaiset osaltasi kaikkia maailman ongelmia! Sinun ei tarvitse ymmärtää varsinaisesta ongelmasta tuon taivaallista. Riittää että autat koko maailmaa kehittymään ja siirtymään askel askeleelta lähemmäksi vastauksia. Ratkaisut jokaiseen ongelmaan ovat jo odottamassa – emmehän halua tyytyä vähempään!

Rauhaa rakentamassa

Jo toisena peräkkäisenä lauantaina jouduin todistamaan Helsingissä Israelin suurlähetystön edessä kokoontunutta mielenosoitusta Lähi-Idän levottomuuksien takia.

On harmillista että rauhaan pyritään ympäri maailmaa toimenpiteillä jotka vain työntävät rauhaa todellisuudessa kauemmaksi. Jos yritämme vihalla, raivolla tai jopa väkivallalla pakottaa yhden osapuolen tekemään jotakin, ei seurauksena voi olla mitään hyvää. Koska tässä maailmassa kaikki on liittyneenä kaikkeen, nämäkin mielenosoittajat vain lisäsivät jännitystä sota-alueella. Epäilemättä heidän tavoitteensa oli toki hyvä.

Jokaisen ajatukset ja tekemiset vaikuttavat henkilökohtaisen elämäntilanteen lisäksi myös koko maailman tasolla. Voidaankin ajatella, että se mitä sinä tai minä teemme tässä ja nyt, lasketaan yhteen kaikkien muiden maailman ihmisten kanssa. Kokonaisuus sitten ratkaisee – voittavatko positiiviset ja rauhanomaiset teot vai kallistuuko vaaka negatiiviselle puolelle, jolloin kaaos, sodat ja viha lisääntyvät. Näkemämme maailman on koko ajan heijastettava tätä kokonaisuutta.

Alkuperäisissä hepreankielisissä teksteissä toistuu jatkuvasti sana “shalom”. Tällä sanalla on useita merkityksiä ja yleensähän se tunnetaan sekä yleisenä tervehdyksenä ja toisaalta sanakirjan mukaan se tarkoittaa myös rauhaa. Lisäksi tätä samaa sanaa käytetään myös silloin kun jokin asia on kokonainen ja mitään ei puutu. Kun tämän sanan toistumista tarkkaillaan eri tilanteissa onkin melko helppoa huomata mikä viesti teksteihin on upotettu.

Koska rauha ja kokonaisuus ovat sama asia, kukaan henkilö ei pysty kokemaan rauhaa ennenkuin hän on löytänyt itsensä ja tullut kokonaiseksi – tai kääntäen kukaan ei voi kokea kokonaisuutta ennenkuin hän on löytänyt sisältään rauhan. Kun henkilö elää rauhantunteessa, muiden henkilöiden tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät saa enää valtaa. Tällöin jokainen voi keskittyä vain positiivisen energian välittämiseen sekä tilanteisiin että henkilöille jotka eivät vielä ole tätä tasapainoa ja rauhaa saavuttaneet. Sillä kuka on oikeassa tai väärässä ei ole tällöin enää mitään merkitystä. Kenenkään asia ei ole ryhtyä tässä maailmassa tuomariksi rankaisemaan epäoikeudenmukaisuuksista, vaan sitä varten on olemassa yksinkertainen syyn ja seurauksen laki. Jokainen saa kyllä palautteen sekä omista törttöilyistään että positiivisista teoistaan ilman että kenenkään tarvitsee yrittää vaikuttaa prosessiin.

Ainoa keino rauhaan on vähitellen oppia näkemään vihollinen naapurin, jonkin valtion tai kansanryhmän sijasta omassa peilissä. Kun keskitämme kaiken energiamme ulkoisten tahojen muuttamisyritysten sijasta omaan kasvuumme ja etsimään rauhan omasta itsestämme, jokainen muutos painaa hieman kokonaisuuden positiivista vaakakuppia alemmaksi. Emmehän edes voi muuttaa mitään ulkoista tilannetta, voimme muuttaa vain itseämme. Muutokset ulkoisissa tilanteissa vastaavat aina omia sisäisiä muutoksia. Mitä paremmin olemme rauhassa itsemme kanssa, sitä vähemmän meillä on tarvetta reagoida ulkoisiin tapahtumiin. Kun vältämme reagointia, nämä ikävät tapahtumat eivät saa enempää energiaa joten ne eivät voi ainakaan kasvaa suuremmiksi. Ilman lisäenergiaa niiden on pienellä viiveellä kadottava. Teemmepä mitä tahansa, ainakaan emme halua lisätä vihaa ja negatiivisuutta – sitä on jo aivan riittävästi.

Mitä useampi tekee tätä työtä, sitä nopeammin saamme vaakakupit tasapainoon ja käännettyä lopulta positiivisuuden puolelle. Kun tämä tapahtuu, maailmanrauha on välitön seuraus muutoksesta. Jokainen teko lasketaan, joten sinun yksittäinen pieneltä ja vaatimattomalta tuntuva huomionosoitus läheisellesi voi hyvin olla se mikä tarvitaan kokonaisuuden muuttamiseksi. Kukaan poliittinen päättäjä tai muu johtohahmo ei voi saavuttaa maailmanrauhaa tai olla siitä vastuussa. He voivat olla osaltaan vaikuttamassa sen syntymiseen, mutta lopputulos on summa maailman yli seitsemän miljardin ihmisen kyvystä olla rauhassa itsensä ja koko universumin kanssa. Mitä sinä voisit tehdä rauhan hyväksi tässä ja nyt? Shalom!

Päättyvätkö tapahtumaketjut?

Luomisprosessi alkaa aina yksittäisestä ajatuksesta. Tätä mallia tälläkin sivustolla toistetaan jatkuvasti. Pelkkä ajattelu ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan myös erilaisia tekoja ennenkuin ajatellut asiat voivat ilmestyä fyysisillä aisteilla havaittaviksi. Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan vaikkapa sanoja lisättynä muutamalla käytännön teolla. Ilman näitä toimenpiteitä ajatukset ja pyynnöt pysyvät vain mielikuvina mielessäsi, mutta et pääse todella nauttimaan kyseisistä asioista siinä laajuudessa kuin on tarkoitettu.

Fyysiset asiat ovat tärkeitä ja siksi prosessit täytyy viedä loppuun asti. Kun jokin ajattelemasi ja pyytämäsi asia lopulta ilmestyy elämääsi, voit kokea että olet todella luonut jotakin. Tarkasti ottaenhan tämä ei pidä paikkaansa, mutta joka tapauksessa olet tehnyt joitakin valintoja ja käytännön tekoja ja ne ovat johtaneet johonkin lopputulokseen.

Ajatusten ulottuvuus on loputon ja rajaton. Siellä kaikki on mahdollista ja voit vapaasti valita loppumattomasta varastosta millaisia asioita haluat lähteä tuomaan prosessin kautta omaan todellisuuteesi. Mutta heti kun tämä tapahtumaketju johtaa siihen pisteeseen että ajattelemasi asia ilmestyy eteesi fyysiseen muotoon, myös fyysisen ulottuvuuden rajoitukset astuvat voimaan.

Usein ajattelemme että omassa elämässämme kaikki on hyvin kunhan löydämme parisuhteen, uuden työpaikan tai saamme jotakin omistukseemme. Mutta jos astutaan askel taaksepäin ja katsotaan tapahtumaketjua hieman etäämmältä, niin huomaamme että tämä fyysisen maailman ilmentymä ja tavoitteen toteutuminenhan edustaakin loppua. Se päättää tapahtumaketjun ja sen jälkeen ei ole enää mitään. Olemme ajatelleet jotakin, ansainneet ja tuoneet jotakin fyysiseen muotoon, mutta mikään ei voi kuitenkaan pysyä kauaa muodossaan – eikä tarvitsekaan. Universumin toimitusprosessin kannalta homma on nyt suoritettu eikä asiasta tarvitse enempää välittää.

Olet varmasti huomannut mitä tässä vaiheessa valtaosalle asioista tapahtuu. Alkuinnostuksen jälkeen parisuhteen tai uuden työpaikan hohto alkaa hiipua. Samalla tavoin kuin ilman hoitoa jäävät kasvit lakastuvat, metallit ruostuvat tai käyttämättömät elintarvikkeet pilaantuvat. Ja näinhän tulee universaalien lakien mukaan tapahtuakin. Prosessi on viety päätökseen, kyseinen asia on ilmestynyt, ja tämän jälkeen se voi kuolla pois.

Selkeästihän pelkästään tällaiseen malliin ei kuitenkaan voida olla tyytyväisiä. Totta kai haluamme myös nauttia suurella vaivalla pyytämistämme ja ansaitsemistamme asioista. Emmehän halua että uusi kumppani lähtee omille teilleen muutaman ihanan viikon jälkeen vaan haluamme pitää hänet ehkä jopa loppuelämämme. Mitä asialle sitten on tehtävissä?

Voit jokainen hetki tehdä valintoja. Itse asiassa jokainen ajatuksesi on valinta joka käynnistää uusia luomisprosesseja. Jos oikeasti haluat pitää jonkin jo saavuttamasi tilanteen elämässäsi, siihen täytyy syöttää koko ajan lisää energiaa. Esimerkiksi kerran muodostettuun parisuhteeseen ei voi vain olla tyytyväinen, vaan siihen on panostettava koko ajan ja tehtävä lisää uusia alkuja. Kun luot koko ajan uutta, toimitusputkessa riittää jatkuvasti uusia asioita jotka ilmestyvät pienellä viiveellä rikastuttamaan jo olemassaolevaa tilannetta. Näin siinä riittää energiaa kasvaa ja kehittyä haluamaasi suuntaan. Ilman jatkuvaa panostusta tilanne varmasti tulee nopeasti kuihtumaan kasaan. Tämän vuoksi tärkeisiin asioihin täytyy keskittyä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

Luonnollisesti tämä toimii myös toisinkinpäin. Jos olet aikaansaanut jotakin josta et enää välitä tai josta haluat jopa aktiivisesti hankkiutua eroon, lopeta vain kyseiseen asiaan liittyvän prosessin ylläpitäminen ja keskity oikeasti haluamiisi asioihin. Kun et tee uusia alkuja ja syötä tilanteeseen lisäenergiaa, se kyllä jonkin ajan kuluttua nääntyy ravinnon puutteeseen ja kuolee pois elämästäsi.

Usein jonkin hienon ja tärkeän tavoitteen saavuttaminen ei itse asiassa olekaan erityisen hankalaa. Todellinen haaste on siinä kuinka pystyt pitämään tämän asian elämässäsi ja kasvattamaan sitä entistä paremmin haluaamasi suuntaan. Hallittu ylläpito vaatii jatkuvia uusia valintoja, arvostuksen osoittamista ja uusien alkujen luomista.

Onko jo muutoksen aika?

Tänä päivänä on helppoa huomata kuinka suuressa myllerryksessä maailma on. Yhdessä maassa tuskaillaan epätavallisten tulvien kanssa, toisessa yritetään pärjätä epätavallisten rajujen talvimyrskyjen keskellä ja kolmannessa tulivuorenpurkaus aiheuttaa valtavia tuhoja. Näiden lisäksi listaa voisi vielä helposti jatkaa ties kuinka pitkäksi. Joka puolella maailmaa siis tapahtuu parasta aikaa suuria mullistuksia ja normaalin tasaisen arjen eläminen on tehty erittäin haastavaksi.

Nämä tapahtumat ovat saaneet monenlaiset asiantuntijat liikkeelle. Jotkut puhuvat ilmastonmuutoksesta, jotkut vetoavat johonkin toiseen tilastoista näkyvään muutosketjuun ja liikkeellä on luonnollisesti myös monenlaisia maailmanlopun ja täystuhon ennustajia.

Mutta mistähän tässä voisi oikeasti olla kyse? Muutoshan on toki luonnollinen ja normaali tilanne. Mikään asia ei voi vaan olla jatkuvasti entisellään. Itse asiassa paikallaan pysyminenkin vaatii muutoksia. Ilman näitä muutoksia alkaa taantuminen ja kehityksessä taaksepäin luisuminen. Jossakin onkin verrattu universumin toimintaa alaspäin kulkeviin liukuportaisiin. Jos haluat pysyä edes nykyisellä tasolla, sinun on otettava jatkuvasti askeleita ylöspäin. Muussa tapauksessa liikut väistämättä ja automaattisesti alaspäin. Ylöspäin siirtyminen puolestaan vaatii jo reippaita askeleita ja todellista toimintaa!

Tämän aikakauden tapahtumia on kuvattu melko tarkalla tasolla jo vuosituhansia vanhoissa viisauksissa ja teksteissä. Niiden mukaan lähestymme kovaa vauhtia aikakautta, jolloin kaikki asiat ovat paremmin kuin hyvin. Kun tämä aikakausi koittaa, ymmärrämme elämän todellisen merkityksen ja osaamme soveltaa universaaleja lakeja kaikkeen tekemiseemme. Tällöin tiedostamme miten olemme kaikki yhtä ja riippuvaisia toinen toisistamme ja olemme onnistuneet kaatamaan kaikki raja-aidat jotka vielä tänä päivänä erottavat eri ihmisryhmiä. Tämä aikakausi on jotakin niin hienoa, että sitä voi nyt olla vaikea edes kuvitella.

Entä mitä tekemistä kaaoksen lisääntymisellä ja toisaalta äärimmäisen mukavalla ja onnellisella tulevalla aikakaudella on keskenään? Yksi universaaleista laeista on se, että todelliset halutut asiat ovat aina kätkeytyneenä johonkin näennäisesti ikävään valeasuun. Lisäksi mitä suurempaa valoa haluamme löytää, sitä pimeämpään hetkeen ja paikkaan sitä on mentävä etsimään. Yön pimein hetki onkin juuri aavistuksen ennen aamunkoittoa ja suuren kirkkauden paljastumista. Uusi uljas aikakausi vaatiikin paljastuakseen ensin myllerryksen ja suorastaan vanhojen rakenteiden tuhoamisen.

Lisäksi meitä kaikkia ympäröivä luonto yrittää välittää jatkuvasti voimakkaammin selkeitä viestejä. Koska ihmiskunta ei ole vielä herännyt muutosten tarpeellisuudesta, nyt muutoksiin ryhdytään suorastaan pakottamaan. Jokainen luonnonmullistus onkin yksi universumin yritys saada meitä hereille. Vanhat ajatusmallit on nyt heitettävä romukoppaan – jos ei vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti, niin sitten pakolla.

Olet varmaan huomannut senkin, että tähän aikakauteen kuuluu kaikkien piilotettujen ja kaikessa hiljaisuudessa hoidettujen asioiden esilletulo. Juuri nyt kaikki hämärät järjestelyt, lahjukset, epärehellisyydet ja itsekkäät teot nousevat pintaan. Mitään ei voi enää piilottaa – kaikki tulee nyt väkisin ilmi. Tämä kuuluu myös suureen muutokseen. Nyt puhdistetaan mennyttä ja annetaan mahdollisuus aloittaa asioiden hoitaminen puhtaalta pöydältä ja uudella ajattelumallilla. Vanhojen mallien romahtamista ei voi estää.

Universumi antaa toki meille jokaiselle vielä hetken ajan mahdollisuuden toteuttaa vapaata tahtoa. Käytännössä voimme valita proaktiivisesti ja oma-aloitteisesti muutoksia ja ryhtyä soveltamaan uudenlaista ajattelua – tai voimme valita vanhoilla malleilla jatkamisen ja hyväksyä yhä suuremmiksi kasvavat mullistukset ympärillämme. Tällä hetkellä vielä muutoksia voidaan lykätä, mutta jossakin vaiheessa tämä siirtymäaika loppuu. Väkisin pakotettu muutos voi olla viimeiseen asti vanhassa mallissa pitäytyneille hyvin kivulias ja ikävä kokemus.

Lopputulos tässä ketjussa on jo selvä. Viimeisessä vaiheessa kaikki on hyvin ja meistä jokainen pääsee nauttimaan kyseisestä hetkestä. Vaikka lopputilanne on jo päätetty, voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, millaista polkua pitkin haluamme siirtyä tähän uuteen uljaaseen maailmaan.

Vanhat tekstit kertovat selkeästi, että maailmassa on nyt alkanut suuri kahtiajakautuminen. Ensimmäisen ryhmän muodostavat aktiivisesti uudistuvat henkilöt, jotka alkavat soveltaa henkisyyden universaaleja lainalaisuuksia kaikkeen elämässään – ja jotka nauttivat jatkuvasti kasvavasta menestyksestä kaikilla elämän alueilla. Toisen ryhmän henkilöt hyväksyvät mullistukset ympärillään ainoaksi todellisuudeksi, asettuvat uhrin asemaan, elävät pienesti ja välttelevät ottamasta vastuusta omasta itsestään. Jossakin vaiheessa ensimmäisen ryhmän toiminta kuitenkin muodostaa niin vahvan esikuvan, että lopulta muutkin ymmärtävät uuden mallin toimivan heidän omaansa paremmin.

Nyt kysymys kuuluukin – kumpaanko ryhmään sinä haluat kuulua? Ilman omaa tietoista valintaa muutoksesta todennäköisesti jatkat elämistä vanhojen mallien mukaisesti ja samalla jäät paitsi uusista upeista asioista joita tapahtuu jatkuvasti. Valinta on toki luonnollisesti jokaisen oma henkilökohtainen päätös.

Ei ikinä minulle

Jokaisella on tässä maailmassa hyvin tarkka ja tärkeä tehtävä. Jokaisella on suoritettavaan jotakin, jota kukaan muu ei pysty toteuttamaan. Luonnollisesti joillakin asiat ovat suurempia, joillakin mittaluokaltaan vaatimattomia, mutta silti kaikki ovat yhtä tärkeitä ja arvokkaita. Nämä yksilölliset lahjat ja taidot tarvitaan hyötykäyttöön ennenkuin yhteinen maailmamme pystyy kehittymään uusille tasoille.

Tänä päivänä on helppoa kuulla yhä enemmän kertomuksia ja esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat tehneet omassa elämässään valtavan muutoksen ja siirtyneet tekemään jotakin aivan uudenlaista työtä tai noudattamaan täysin erilaista elämäntapaa. Näitä henkilöitä yhdistää yleensä se, että he kertovat olevansa muutoksen jälkeen äärimmäisen onnellisia ja kokevat pystyvänsä todella auttamaan läheisiään, yhteisöään ja koko maailmaa. Yleinen kommentti on myös se, etteivät he vielä muutamia vuosia sitten olisi “ikinä voineet edes kuvitella tekevänsä mitään tällaista!”

Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta lähes kaikkien todelliset lahjat ovat piilossa ja ne täytyy erikseen löytää ja valjastaa hyötykäyttöön. Tai vaihtoehtoisesti jotkut kyllä tunnistavat lahjakkuutensa, mutta eivät pysty keksimään mihin taitoa on tarkoitettu sovellettavaksi.

Egon tehtävänä on estää näiden todellisten kykyjen hyödyntäminen ja saada jokainen elämään mahdollisimman pienesti ja vaatimattomasti. Siksi ego pommittaa jatkuvasti mieleemme monenlaisia epäilyjä ja se yrittää kaikin keinoin sabotoida kehityksen. Vaikka kuinka innostuisit jostakin uudesta, saat väistämättä hetken kuluttua mieleesi ajatuksia siitä, onkohan tämä nyt hyvä idea, kannattaako siihen ryhtyä, mitä muutkin nyt sanovat, osaaankohan tarpeeksi, olenkohan liian nuori tai vanha, onhan nykyinenkin tilanne kaikesta huolimatta ihan ookoo…

Ego käyttää aina voimansa optimaalisesti. Sillä on kyky nähdä mikä sinun elämäsi todellinen tarkoitus on ja siksi se keskittääkin kaikki voimansa estämään kehityksen juuri oikeilla alueilla. Muilla alueilla voit touhuta rauhassa ilman häirintää. Siksi kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, millaisissa asioissa vastus on suurta.

Mitäpä luulet, millainen asia voisi viedä maailman kehitystä eteenpäin, mutta mitä et ikinä voisi kuvitella itse tekeväsi? Entä miltä tuntuisi ajatus siitä, että jospa se kaikesta vastuksesta huolimatta sittenkin olisi juuri sinulle kuuluva ja oikea tehtävä?

Luokaamme ihminen

Tässä palvelussa toistetaan jatkuvasti, että olemme yhtä koko maailman kanssa. Ihmisellä onkin ainutlaatuinen voima muuttaa aivan mitä tahansa olosuhteita ja maailmaa ympärillään yksinkertaisesti ajatuksia ja tietoisuutta muuttamalla.

Eläin-, kasvi- ja mineraalikunnan edustajat voivat vaikuttaa asioihin ainoastaan oman luomakuntansa sisällä. Vaikka eläimet tekisivät mitä, eivät ne voi estää kasvikuntaa kukoistamasta. Tai mineraalit eivät voi vaikuttaa eläinten menestykseen. Ihminen sen sijaan voi toimillaan joko tuhota kaiken tai vaihtoehtoisesti hyötyä näistä muista luomakunnista ja samalla auttaa niitä tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen.

Olen muutaman kerran pohtinut miten tämän asian voisi perustella. Lopulta sain tähän kauniin vastauksen taannoisesta Michael Bergin inspiroivasta ja syvällisestä esityksestä. Jo tämän vastauksen vuoksi pitkähkö matka tapahtumaan ehdottomasti kannatti.

Käytännössä kaikki Ajatellen-mietteissä ja –artikkeleissa toistetut universaalit lait löytyvät tavalla tai toisella Luomiskertomuksen ensimmäisistä jakeista. Ja totta kai tämänkin asian perustelut kerrotaan siellä aivan selvästi – olen vain jotenkin ollut kovin sokea tätä kohtaa lukiessani.

Jos kiinnitämme tarkemmin huomiota käytettyihin sanamuotoihin ja järjestykseen, huomaamme, että alkuvaiheessa ainoana olemassa ollut voima loi eläin-, kasvi- ja mineraalikunnan yksi kerrallaan. Yksi voima loi ja sen jälkeen luotu asia yksinkertaisesti oli. Kaikki nämä ilmaukset ovat yksikkömuodossa ”Jumala loi…”. Kaikki sen sijaan muuttuu kun päästään viimeiseen vaiheeseen eli ihmisen luomiseen. Tällöin ilmaus vaihtuukin monikkoon ja tekstinä onkin ”luokaamme ihminen omaksi kuvaksemme”. Mutta jos luomistyötä teki vain yksi energia kuten aikaisemmissa vaiheissa, miksi ihmeessä tässä kohti käytetäänkin nyt monikkomuotoa? Oliko sittenkin olemassa myös jokin toinen voima vai ketä ihmisen luomiseen oikein osallistui?

Michael Berg selitti tämän lauseen merkitsevän sitä, että ihmistä luotaessa alkuperäinen voima puhui kaikelle siihen asti luodulle. Ja koska ihminen oli luomisketjun viimeinen osa, kaikki muut asiat mitä maailmassa ikinä voi olla olemassa, oli jo luotu. Ihminen onkin siten yhdistelmä kaikista maailman asioista! Pohdipa hetki mitä tämä tarkoittaakaan. Koska seuraus pitää aina sisällään syyn, alkuperäinen energia on väistämättä mukana kaikessa luodussa. Ketju etenee vielä niin, että jokaisessa ihmisessä on mukana palanen joka ikisestä maailman asiasta. Ihminen todellakin kuvastaa kaikkea maailmassa olevaa.

Ihmiselle on tällä tavoin asetettu ainutlaatuinen rooli. Kun muut luomakunnan edustajat voivat vaikuttaa tekemisillään ainoastaan luomakuntansa sisällä, ihminen ei pelkästään voi, vaan myös koko ajan vaikuttaa kaikkeen olemassa olevaan. Ilmaus ”kaikki” sisältää myös sellaiset ajatukset ja ideat, jotka eivät vielä ole materialisoituneet tähän maailmaan fyysisillä aisteilla havaittaviksi.

Tiede kertoo jo tänä päivänä sen, että niin ihmiset, kivet kuin kaukaiset tähdetkin muodostuvat täsmälleen samoista atomeista. Nämä atomit ovat jatkuvassa liikkeessä ja järjestyvät koko ajan uudelleen. Kun jokin näkemistämme objekteista lakkaa olemasta, atomit vapautuvat kiertoon ja aikanaan niistä muovataan jotakin uusia ilmentymiä. Tiede on myös alkanut selittää näkymätöntä maailmaa atomien takana ja myöntää sen olemassaolon, mutta ajatustason energiaa ja sidoksia ei vielä kyetä havainnoimaan. Joka tapauksessa tiede ei enää vastusta tällaisen mallin olemassaoloa vaan suorastaan päinvastoin haluaa ymmärtää sitä entistäkin paremmin.

Jos olet joskus pohtinut, että ”eihän haittaa jos teen jotakin ikäviä asioita – pelkästään itsehän niistä joudun ehkä kärsimään”, tämä toivon mukaan avaa aivan uuden ymmärryksen. Koska jokainen meistä on yhteydessä kaikkeen olevaan, tarkoittaa se myös sitä että jokainen ajatus ja teko vaikuttaa väkisin koko maailmaan.

Tämän päivän tiede ja eri alojen asiantuntijat yrittävät selittää ja löytää hoitomuotoja erilaisiin ilmastomuutoksiin, lisääntyviin luonnonmullistuksiin, talouskriiseihin tai vaikkapa täysin uusiin ja outoihin sairauksiin. Useimmilla alueilla pyritään vaikuttamaan jo ilmestyneisiin tilanteisiin pohtimalla lääkkeitä estämään tietyn tapahtuman toistuminen tai helpottamaan olosuhteiden kanssa elämistä. Nämä ovat kuitenkin selkeästi seurausta jostakin taustalla muhivasta syvällisestä syystä ja sen tutkimiseen tieteen menetelmät eivät vielä tänä päivänä riitä.

Ainoa näitä kaikkia mainittuja esimerkkejä yhdistävä tekijä luonnollisesti on ihminen. Hyvin harva yksittäinen henkilö pystyy aiheuttamaan tekemisillään tuhoisan pyörremyrskyn tai luomaan vaarallisen tarttuvan taudin. Toki ne ovat mahdollisia, mutta todennäköisemmin nämäkin ovat seurausta ja ilmentymiä suuren ihmisjoukon negatiivista ja tuhoisista ajatuksista ja tekemisistä.

Useissa vanhoissa teksteissä selitetäänkin, että ainoa pysyvä tapa globaalien ongelmien ratkaisemiseen on ymmärtää kaiken olemassa olevan yhteys ja muiden edun asettaminen oman edun edelle. Mitä suurempi määrä ihmisiä tekee ajatteluunsa muutoksia, sitä mukaa positiivisten ja negatiivisten ajatusten tasapainoa kuvaava vaaka kääntyy uuteen asentoon. Kun positiivisuus pääsee voitolle, alkaa se luoda uudenlaisia seurauksia. Sinunkin positiivinen ajattelu voi aikaansaada ensimmäisessä vaiheessa jonkin uuden mullistavan lääkkeen tai hoitomuodon keksimisen – ja kun riittävän monet liittyvät joukkoon ajattelemaan samalla tavalla, sairaus katoaa kokonaan. Tieto, jossa jokaisen henkilön jokainen ajatus ja teko vaikuttaa kaikkeen, on perustavaa laatua oleva lääke henkilökohtaisten haasteiden lisäksi myös koko maailman ongelmiin.

Kukille ja porkkanoille puhuminen auttaa niitä kasvamaan – sinussa on sisälläsi osa niistä ja siten niihin suora yhteys. Samoin voit ajatella hyvää metsän eläimistä ja ne hyötyvät positiivisista ajatuksistasi tavalla tai toisella. Tai voit arvostaa luontoa ja sen hyvinvointia ja sillä tavoin kenties tukahduttaa jonkin luonnonmullistuksen jossakin päin maailmaa.

Syyn ja seurauksen suhteen näkeminen on haastavaa jo henkilökohtaisessa elämässä, mutta vielä hankalampaa se on ympäröivässä maailmassamme joka on yhteenveto seitsemän miljardin ihmisen ajatuksista ja tekemisistä. Joka tapauksessa jonkinlainen seuraus on aina väistämätön molemmilla tasoilla.

Jokainen teko todellakin lasketaan eivätkä seuraukset rajoitu omaan elämääsi. Mitä luulet, voisitko ehkä muuttaa edes jotakin ajatuksiasi ja tapojasi?

Ansaitseminen

Kesällä vuoden negatiivisimpaan aikaan usein luemme ja kuulemme muistutuksia tarinasta Israelin kansan matkasta erämaassa. Tarinassa israelilaiset olivat vapautuneet Egyptin orjuudesta ja he kulkivat erämaassa kohti Israelia. Kertomuksesta käy ilmi, ettei matka ollut suoraviivainen. Matkasta todetaan mm. se, että pysähdyksiä oli kaikkiaan 42 ja matka kesti 40 vuotta. Lisäksi pysähtymispaikat luetellaan tarkasti. (Tämä kertomus päättää neljännen Mooseksen kirjan.)

Henkisyyden perussäännöt käskevät esittämään jatkuvasti kysymyksiä, jotta varsinainen ajatus ja opetus on mahdollista löytää vertauskuvallisen ja kauniin, mutta sinänsä tolkuttoman kertomuksen taustalta. Kertomuksessahan ei sinänsä ole järkeä. Jos katsomme tapahtumapaikkoja kartalta, välimatka Egyptin ja Israelin välillä on sen verran lyhyt, että senhän voisi vaeltaa muutamissa päivissä. Missään tapauksessa erämaassa ei olisi pakko viettää neljääkymmentä vuotta. Lisäksi on outoa, että jos päämäärä ja matkakohde olivat selviä, miksi ihmeessä joissakin levähdyspaikoissa vietettiin vuosiakin.

Mitä enemmän luemme vanhoja alkuperäistekstejä, sitä selvemmäksi käy se, että mikään mainittu tieto ei ole turhaa. Miltä oudommalta ja järjettömämmältä teksti vaikuttaa, sitä varmemmin siihen on kätkeytyneenä jokin syvällinen merkitys.

Numeroarvosta 42 on kirjoitettu kokonaisia pitkiä kirjoja, joissa sen merkitystä pohditaan eri tasoilla. Jos kirjoitat vaikkapa Googleen kysymyksen ”what is the answer to life, the universe, and everything?”, saat vastaukseksi luvun 42. Lyhyesti sanottuna 42 on luku, joka liittyy päämäärään ja keinoihin siihen pääsemiseksi. Luku 40 puolestaan ilmenee sekä vuosina että päivinä monenlaisissa tilanteissa, joissa halutaan liittyä tähän samaan energiaan.

Mutta ohitetaanpa nämä asiat nyt, ja pohditaan pitkän matkan ja pysähdysten syytä. Tarinassa ei kerrota israelin kansan kulkeneen paikasta A, paikkaan B ja edelleen paikkaan C. Sen sijaan asia on ilmaistu kertomalla heidän saapuneen paikkaan B ja pysähtyneen. Tämän jälkeen he kulkivat paikkaan C ja he pysähtyivät. Tarina ei ole jouhevaa määrätietoista liikkumista vaan päinvastoin töksähtelevää etenemistä ja pysähtelyä. Selkeästi tässä kuvataan jotakin prosessia.

Aikaisemmissa artikkeleissa olemme todenneet, että kun ajattelemme ja pyydämme jotakin, universumi toteuttaa pyynnön heti. Tämän jälkeen seuraa vaihtelevan pituinen jokaisen omista tekemisistä riippuva ajanjakso ennen kuin kyseinen asia ilmestyy fyysiseen ulottuvuuteen normaaleilla aisteilla havaittavaksi.

Olet varmasti huomannut tämän monella tavalla itsekin. Riittää että ajattelet herkullista ruokaa ja tunnet jo olosi hyväksi, ja saatat jopa tuntea kuolan alkavan erittyä suussasi. Vaikka et ole vielä nähnytkään saati saanut palaakaan tätä herkkua suuhusi, koet jo sen tuoman hyvän olon.

Tai jos ajattelet tulevaa lomamatkaasi, voit jo nähdä mielessäsi itsesi kulkemassa lomakohteen kadulla, tuntea ilmapiirin, aistia tuoksuja ja päästä nauttimaan monenlaisista asioista – vaikka istuisit edelleen kotisohvallasi. Ajatuksen jälkeen tunnelma on heti erilainen. Energiatasolla saat kokemuksen heti.

Vastaavasti ei ole myöskään harvinaista, että varsinainen fyysinen kokemus onkin loppujen lopuksi odotuksiin nähden suoranainen pettymys. Jos vaikkapa innostut valtavasti ja koet suunnatonta hyvää oloa valmistellessasi ystävällesi lahjaa, mikään ei pakota häntä innostumaan sen vastaanotosta. Päinvastoin, hän saattaa jopa kieltäytyä ottamasta lahjaa vastaan. Tai lomamatkallasi saatat kohdata monenlaisia ikävyyksiä, jotka näennäisesti pilaavat ajattelemasi hienot kokemukset. Loppujen lopuksi omissa ajatuksissa eletty tilanne on hyvin usein käytännön kokemusta parempi.

Eikö tämän perusteella voisi sitten tulla siihen lopputulokseen, että kannattaakin vain pysytellä kotisohvalla ja pelkästään ajatella hienoja asioita ja maailmanparantamista – ja jättää käytännön teot kokonaan väliin?

Tästä päästään toiseen henkisyyden sääntöön, joka kertoo, että jokainen asia on aina ansaittava. Jos pyydät ja ajattelet lomamatkaa, saat energiatasolla elämyksen ja kokemuksen heti. Mutta sohvalla makaamalla ja visioimalla et ole vielä tehnyt mitään ansaitaksesi tämän lomamatkan. Tämän vuoksi tarvitaan fyysisiä toimia. Joudut varaamaan matkan, pakkaamaan laukun ja todella matkustamaan lomakohteeseen. Vaikka fyysisen maailman kokemus olisikin vaatimattomampi kuin olit ajatellut, näillä käytännön toimilla ansaitset sen mitä olet jo saanut. Eikä sillä oikeastaan edes ole merkitystä onnistuuko suunnitelman toteuttaminen, olethan jo saanut energian.

Myös aikaisemmin mainittu tarina liittyy ansaitsemiseen. Israelin kansa sai vapauden sillä hetkellä kun he ymmärsivät mitä se tarkoittaa ja kuinka hyvä asia se onkaan. Tällöin he jo tunsivat uuden tilanteen ja elivät sitä mielessään ja ajatuksissaan. Mutta siinä vaiheessa he eivät olleet tehneet mitään ansaitakseen vapautta.

Aina kun vastaanotamme jotakin energiaa ilman että olemme ansainneet sitä, lopputulos on sama. Tilanne tulee tavalla tai toisella päättymään kaaokseen. Vaihtelevanpituinen aika hämärtää tätä syyn ja seurauksen suhdetta, mutta seuraus tulee ennemmin tai myöhemmin. Kaaos ja epäjärjestys omassa elämässä ovatkin tulosta ansaitsemattomasta asioiden vastaanottamisesta. Luonnollisesti jokainen saa koko ajan niin paljon mitä moninaisimpia asioita, että kaiken ansaitseminen on mahdotonta. Kaaostakaan ei siis voi täysin välttää, mutta sitä voi ainakin minimoida ja ymmärtää paremmin.

Tämän vuoksi tarinassa ei haluttu kulkea Israeliin suorinta ja nopeinta reittiä. He halusivat vastaanottaa uuden ja vapaan tilanteen ilman ikäviä sivuvaikutuksia. Tämän vuoksi Israeliin saapumiseen valmistauduttiin huolellisesti ja pääsy haluttiin ansaita. Energia- ja ajatustasolla heillä oli jo kaikki. He olivat jo onnellisia, kaikki oli jo hyvin, he olivat vapaita. Mutta jos he eivät olisi ansainneet uutta tilannetta, sen olisi täytynyt ennemmin tai myöhemmin päätyä kaaokseen.

Elämämme on täynnä prosesseja. Aina kun haluamme jotakin, siihen liittyy prosessi. Mitä suurempia asioita pyydämme ja vastaanotamme, sitä pidempi ansaitsemisprosessi niihin liittyy. Israelilaisten matka kuvastaa heidän siirtymistä kokonaan uudelle tietoisuuden tasolle ja tilaan, jossa heillä oli kaikki mitä he ikinä voivat haluta. Näin suureen muutokseen luonnollisesti tarvitaan jo todella paljon ansaitsemista. Mitä suurempi hyvä olo vastaanotosta seuraa, sitä pidempi on myös ansaitsemisprosessi. Vain käytännön teoilla on mahdollista muovata ajatustason energia pysyväksi hyväksi oloksi.

Sanojen voimaa

Sanat ovat tärkeitä. Tästä olet varmasti kuullut puhuttavan ja kirjoitettavan jo kyllästymiseen asti. Tästäkin huolimatta saat lukea jälleen hieman lisää – toivottavasti aavistuksen verran erilaisesta näkökulmasta.

Vetovoiman lain ja muiden universaalien lakien yhteydessä kuvataan tapahtumaketjua, jolla asioita tuodaan tähän fyysiseen maailmaan. Siinä ensimmäisenä vaiheena ovat ajatukset, joilla luomisprosessi käynnistetään. Tämän jälkeen tarvitaan myös käytännön tekoja ennenkuin luodut asiat voivat ilmestyä tähän fyysisillä aisteilla havainnoitavaan maailmaan.

Usein korostetaan oikeanlaisen positiivisen ja luovan ajattelun olevan tärkeintä, ja käytännön teot ohitetaan vähempiarvoisena. Joku saattaa jopa luulla, että saat rikkaudet saapumaan joku kaunis päivä, vaikka vain makoilisit sohvalla, ja ajattelisit tiukasti rikkauksia. Kuitenkin teot ovat hyvin oleellinen osa prosessia ja siksi myös Ajatellen-palvelu muistuttaa niiden tärkeydestä.

Viime aikoina useissa artikkeleissa olen käyttänyt viittauksia luomiskertomukseen. Siinä erityisen tärkeää on ymmärtää viesti sanojen takaa. Kirjaimellisesti luettuna tarina on satumainen ja ehkä jopa viihdyttävä, mutta puolestaan tulkittuna ja ajateltuna siitä voi ammentaa valtavan määrän universaaleja periaatteita ja tietoa siitä, miten erilaiset meitä kaikkia lait toimivat. Niitä ei mikään uskontokunta voi omia omakseen. Valitettavasti liian monet keskittyvät kirjaimelliseen lukemiseen ja ohittavat täysin taustalle kätketyt viisaudet.

Valitettavasti alkuperäisiä tekstejä käännettäessä ja modernisoitaessa sanoma on muuttunut valtavasti. Koska tekstejä ei ole tarkoitettu luettavaksi kirjaimellisesti, niitä ei myöskään ole tarvetta uudenaikaistaa. Riittää, että ajattelumme nousee korkeammalle tasolle, ja ymmärrämme kerta toisensa jälkeen aina uuden ulottuvuuden samasta tekstistä.

Jotta kertomusta voidaan ymmärtää, käytetäänpä suomenkielisen käännöksen rinnalla hepreankielistä versiota. Esimerkiksi ensimmäisessä lauseessa suomenkielisessä versiossa kerrotaan ”loi taivaan ja maan”, kun taas alkuperäisessä tekstissä lukee ”loi taivaat ja maan”. Toki järkevästi ajateltuna taivaita on vain yksi, mutta monikkomuodolla ilmaistaankin sitä, että maailmassa on paljon ulottuvuuksia. Näkyvän ”maa”-ulottuvuuden lisäksi on yhdeksän näkymätöntä ulottuvuutta, ja niihin viitataan usein ”taivaina”. Tämän mallin on tiedekin hiljattain todistanut. Tällä ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa mitä tyypillisesti ajattelemme puhuessamme taivaasta.

Luomisen jälkeen mitään ei kuitenkaan vielä ollut missään. Kaikki asiat olivat odottamassa. Ne olivat potentiaalisesti olemassa, mutta mitään ei oltu tuotu vielä havaittavaan muotoon. Asiat vain luotiin.

Tämän jälkeen vielä korostetaan pimeän fyysisen maailman ja kaiken valon sisältävän näkymättömien ulottuvuuksien erottamista toisistaan. Tämän jälkeen päästään paljastamaan jo luotuja asioita tähän maailmaan.

Ja millä paljastaminen tapahtuukaan? Jokaisen päivän kohdalla toistuu sama periaate: ”sanoi, tulkoon valkeus – ja valkeus tuli”. Kun ymmärrämme koodatun tekstin sääntöjä, on selvää, että jos samaa sanaa toistetaan näin monta kertaa lyhyen tekstin aikana, sen on pakko olla erityisen tärkeä. Sanojen ja sanomisen voimaa kannattaa siis pohtia hieman tarkemmin.

Jos luet ensimmäisten päivien tapahtumat, huomaathan, että seuraavien päivien aikana mitään ei enää luoda. Ainoa luominen tapahtuu ensimmäisenä päivänä, ja tämän jälkeen asioita ainoastaan tuodaan näkyviksi tekemällä fyysisiä tekoja – eli käyttämällä sanojen voimaa.

Mielenkiintoista on myös käännösero siinä, että alkuperäinen teksti laskee päivät käyttämällä sanoja ”yksi päivä”, ”toinen päivä”, ”kolmas päivä” jne. Suomenkielisessä versiossa tämä on usein korjattu muotoon ”ensimmäinen päivä”. Mutta miksihän hepreankielessä käytettiin epäloogisesti sanaa ”yksi”, vaikka siellä myös on olemassa sana ”ensimmäinen”? Jälleen epälooginen sanavalinta tarkoittaa sitä, että tässä kohti on jokin kätketty merkitys, ja sitä on syytä pohtia tarkemmin.

Sanavalinta korostaa yhtenäisyyttä. Minkä tahansa luomisen jälkeen olemme automaattisesti yhtä luodun asian kanssa. Jokainen luotu asia, ja erityisesti sanottu sana, liimautuu hyvin tiukasti osaksi sanojaansa. Olemme aina tekemistemme kanssa yhtä. Kuten kertomuksen jatko osoittaa, sanomisilla ja muilla teoilla vaikutamme myöhemmin siihen, miten ja missä muodossa asiat lopulta ilmestyvät tähän näkyvään maailmaan.

Sanojen tärkeyttä korostetaan myös lukuisilla muilla tavoin. Esimerkiksi muutaman päivän jälkeen ihminen luodaan ”kuvaksemme”, eli siis osaltaan mallintamaan universumia. Ihmisellä ajatustoiminta tapahtuu korkeimmalla tasolla. Aivothan ovat mahdollisimman kaukana jalkapohjista, eli pinnasta, jolla liitymme tähän fyysiseen maailmaan. Tämän jälkeen tulee suu, jonka kautta luomme ja viestimme sanoilla. Vasta tämän jälkeen tulevat muita fyysisiä tekoja varten tarkoitetut kädet ja lopulta jalat. Kaikki osat ovat toki tärkeitä, mutta niiden tärkeysjärjestys on itsestään selvää. Suun avulla teemme voimakkaampia tekoja kuin käsillämme. Toisena esimerkkinä voidaan pohtia sitä, että näemme ja tunnemme aluksi vain hyvin pienen osan kaikesta siitä mitä on olemassa. Tämähän toteutuu myös ihmisessä – iho peittää todellisen olemuksemme, ja näemme silmillämme vain kaiken peittävän pintakerroksen. Kun haluamme ymmärtää jotakin asioita syvällisemmin, joudumme näkemään vaivaa voidaksemme havainnoida mitä oikeasti ihon alta löytyykään.

Kaiken aikaansaamamme ei tarvitse heti näyttää hyvältä. Sen voit huomata vaikkapa siitä, että toisen päivän toimien jälkeen luomiskertomus ei toista riviä ”näki, että niin oli hyvä”. Kuitenkin vaikka aluksi kaikki ei ollutkaan hyvää, se pystyttiin korjaamaan ajan kuluessa niin, että kuudennen päivän päätteeksi ”kaikki oli hyvää”. Kaikkea on siis mahdollista muuttaa ja tehdä uusia valintoja. Koska kaikki on jo olemassa ja luotuna, sinun tarvitsee keskittää ajatuksesi uusiin asioihin, ja tehdä uudenlaisia ajatusten kanssa linjassa olevia tekoja – eli tehokkaimmin lausua uusia sanoja.

Sanoilla saat aikaan paljon asioita, joita on sen jälkeen lähes mahdotonta täysin perua. Ajattelepa millainen sitoutumisen merkki se onkaan, jos puet jonkin ajatuksesi sanoiksi, ja kerrot sen ystävällesi. Jos lupaat tehdä jotakin, ystäväsi varmasti kyselee aika ajoin tilanteen etenemisestä, ja sinun on lähes pakko tehdä sanomasi asia. Näin myös universumi tulkitsee sanasi. Jos sanot jotakin, olet siitä jo hyvin varma, ja näin on tapahduttava.

Vapaa tahto sallii kaikenlaiset valinnat. Universumi ei arvostele tai kyseenalaista sanojasi ja pyyntöjäsi. Voit vapaasti pukea sanoiksi aivan mitä ikinä haluat. Sinun on kuitenkin syytä pohtia mitä sanot, ja että varmasti todella tarkoitat sitä. Sanoihin yleensä liityy myös muita käytännön tekoja, ja niiden on oltava myös linjassa sanojen kanssa. Jos vaikkapa lupaat olla jossakin viiden minuutin kuluttua, ja saavutkin paikalle kuuden minuutin kuluttua, et ole vienyt prosessia loppuun sanomallasi tavalla. Kun kaikki ajatukset, sanat ja teot ovat keskenään linjassa, siirryt luontevasti tilanteesta toiseen, syy ja seuraus on helppo nähdä tapahtumien välillä, ja asiat tuntuvat etenevän järkevästi. Jokainen keskeneräinen teko puolestaan aikaansaa tyhjää tilaa, joka täyttyy toki välittömästi. Universumihan vihaa tyhjiöitä. Tällaisten tyhjyyksien luonnollisina täyteaineina käytetään kaaosta, hämmennystä, väärinymmärryksiä, myöhästymisiä, onnettomuuksia ja ties mitä vastaavia asioita.

Sanoja voi verrata myös vaikkapa puun kasvamiseen. Jokainen puun siemen sisältää aina tarkat tiedot siitä, miten täydellinen valtava puu saadaan kasvamaan, ja miten se tulee elämään koko elämänsä. Siemenessä on tiedot mm. siitä, miten runko ja oksat kasvatetaan, minkä muotoisia lehdet ovat, pitääkö lehdet jossakin vaiheessa pudottaa ja kasvattaa uudelleen, ja miten puu hoitaa itselleen jälkikasvua. Kun näemme puuntaimen, siinä vaiheessa siemen on kauan aikaa sitten kadonnut näkyvistä. Siitä huolimatta siemenen tieto leviää ja kasvaa, ja aikanaan välittyy myös puun tuottamiin uusiin siemeniin. Aivan samalla tavoin jokainen sana sisältää koko paketin ideasta lopulliseen ilmentymään. Vaikka sana tuntuu merkityksettömältä ja unohtuu nopeasti, sen välittämä energia leviää, kasvaa ja luo uusia asioita, joita tarvitaan alkuperäisen idean toteutukseen. Yhteys alkuperäiseen sanaan kuitenkin hämärtyy nopeasti – samoin kuin puunkin alkuperäinen siemen katoaa.

Siksi voi tuntua oudolta, että kohtaat asioita, joita et muista lainkaan ajatelleesi tai pyytäneesi. Koska kaikessa on viivettä, asiat voivat tulla hyvin erikoisiin aikoihin. Kuitenkaan mitään ei tapahdu sattumalta – syyn ja seurauksen laki on yksiselitteinen. Myöskään mitään nyt sanomiasi sanoja et pääse pakoon, ellet ryhdy puolustautumaan ja kasaamaan välittömästi päinvastaista energiaa. Positiiviset ajatukset ja sanat ovat onneksi aina negatiivisia vahvempia. Siksi tietoisesti positiivisuuteen keskittymällä voit mitätöidä suuren määrän mahdollisesti aikaisemmin luomiasi ikäviä asioita. Tärkeintä on tietysti pyrkiä olemaan luomatta enempää ikäviä tilanteita – niitä varmasti jokaisella riittää varastossa aivan riittävästi. Kaikkia niitä on mahdotonta nollata, koska emme voi millään muistaa jokaista kylvämäämme siementä. Siementen tulokset täytyykin ottaa vain vastaan, hyväksyä niistä vastuu, ja tehdä muutoksia tilanteen uusiutumisen välttämiseksi.

Erilaisilla sanoilla on erilaisia merkityksiä. Oleellista on tarkoitus ja idea niiden taustalla. Huolellisesti pohditulla ja mietityllä sanalla voi olla hyvin erilaisia seurauksia verrattuna leikillisesti tai muutoin epämääräisesti heitettyyn kommenttiin. Jokainen sana toki luo aina jotakin, etkä pääse helposti irti sanoilla luomastasi energiasta. Käsittelemme erilaisia sanoja seuraavassa artikkelissa.